Talouden trendit

Työryhmä selvittää negatiivisen tuloveron käyttöönottoa

Annika Saarikko, Suomen Keskusta, Keskusta, tiede- ja kulttuuriministeri, Keskustan puheenjohtaja
Annika Saarikko, valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja.

Valtiovarainministeri on asettanut työryhmän tutkimaan negatiivista tuloveroa, joka on hyvin lähellä perustuloa.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) asettaman asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on selvittää negatiivisen tuloveron käyttöönottoa Suomen verojärjestelmässä. Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki.

Lisäksi selvitetään edellytyksiä työtulotukea koskevan kokeilun käynnistämiseen.

Työtulotuki tarkoittaisi, että ansiotulovero voisi olla negatiivinen pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aikaisiin ja keikkatöihin. Työtulotuki ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa.

”Pidän negatiivisen tuloveron selvittämistä tärkeänä osana kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja työn ja sen tekijöiden kohtaamiseen. Työnteon täytyy olla aina kannattavaa. Olisi hyvä, että verojärjestelmäkin voisi tätä tavoitetta tukea entistä paremmin”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.

Työryhmä tarkastelee myös edellytyksiä työtulotukea koskevan kokeilun toteuttamiseen. Kokeilun on tarkoitus alkaa vuoden 2023 alusta. Kokeilussa hyödynnetään vuosina 2017–2018 toteutetun perustulokokeilun kokemuksia.

Selvitystyö perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksiin. Työryhmään kuuluu edustajat valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kelasta ja Verohallinnosta.

Hallituksen on tarkoitus tehdä linjaukset negatiivisen tuloveron käyttöönotosta kesällä 2022.

Miten negatiivinen tulovero eroaa perustulosta?

Negatiivinen tulovero on lähellä perustuloa, josta edellisen Juha Sipilän hallituksen aikana vuosina 2017 – 2018 toteutettiin perustulokokeilu.

Sekä perustulo että negatiivinen tulovero ovat molemmat tapoja yhdistää vähimmäisturva ja tuloverotus yhdeksi kokonaisuudeksi, joka olisi nykyistä järjestelmää kannustavampi työntekoon ja vähemmän byrokraattinen.

Perustulon ideana on, että kaikille palkansaajille ansiotuloista riippumatta maksetaan esimerkiksi kuukausittain tietty kiinteä määrä rahaa ehdoitta toimeentuloa varten. Lähtökohtaisesti perustuloon ei sisälly esimerkiksi työnhakuvelvoitetta, kuten vallitsevassa työttömyysturvassa. Yleensä perustulomalleissa veroprosentti on sama kaikissa tuloluokissa tai ainakin progressio on lievä.

Negatiivisen tuloveron kehittäjä on taloustieteilijä Milton Friedman ja se on verotuksen sekä automaattisen tulotuen yhdistelmä.

Negatiivisessa tuloverojärjestelmässä henkilö maksaa veroa vasta, kun hänen kuukausitulonsa ylittävät tietyn tulorajan. Mikäli tulot jäävät tulorajan alle, vähimmäistulotaso turvataan maksamalla henkilölle negatiivista veroa eli etuutta.

Perustulo siis eroaa negatiivisesta tuloverosta siten, että sitä maksetaan kaikille tulotasosta riippumatta, kun taas negatiivisen tuloveron mallissa tukea maksetaan ainoastaan pienituloisille. Riippuen perustulon veromallista on siitä rakennettavissa vaikutuksiltaan negatiivisen tuloveron kaltainen malli, sillä perustulon kustannukset voidaan rahoittaa verottamalla hyvätuloisia enemmän.

Molempien mallien tulonjakovaikutukset, kustannukset sekä vaikutukset työn teon kannustimiin ovat yhtäläiset. Molemmat mallit voidaan määritellä niin, että niiden vaikutus henkilön käytettävissä oleviin tuloihin on samanlainen.

Sekä perustulossa ja negatiivisessa tuloverossa henkilön on helppo ennakoida kuukausittain verojen jälkeen käytettävissä olevien tulojensa määrä. Myös työn vastaanottaminen tai työnteon lisääminen on molemmissa ratkaisuissa aina yhtä kannattavaa.

Negatiivinen tulovero muuttaisi tulonjakoa

Yksinkertaisen perustulon tai negatiivisen tuloveron toteuttaminen olisi radikaali muutos suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään, eikä se suinkaan olisi ongelmatonta.

Sekä perustulo että negatiivinen tulovero muuttaisivat tulonjakoa merkittävästi, koska niissä esimerkiksi tarveperusteinen toimeentulotuki, ansiosidonnaiset etuudet tai asumistuki jäisivät pois. Esillä olleissa perustulomalleissa onkin yleensä sisällytetty mukaan asumistuki.

Perustuloa ja negatiivista tuloveroa on myös kritisoitu siitä, että niihin sisältyisi lähtökohtaisesti vastikkeeton tuki.

Kelan toteuttama perustulokokeilu ei tuottanut tuloksia, joista olisi voitu vetää johtopäätöksiä perustulon toimivuudesta.

Arviointitutkimuksen mukaan perustuloa saaneiden työllisyys parani sen aikana hieman enemmän kuin vertailuryhmällä. Tarkastelujaksolla perustulo lisäsi työpäivien lukumäärää 6 päivällä, ja perustuloa saaneet olivat töissä keskimäärin 78 päivää.

Kelan mukaan vaikutusten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömien aktiivimalli, joka tiukensi työttömyysturvan saamisen ehtoja epäsymmetrisesti molemmissa tutkimusryhmissä.

Kelan mukaan perustulokokeilun ensimmäisen kokeiluvuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, perustulolla ei ollut työllisyysvaikutuksia koko perustuloryhmän tasolla.

Lähde: Valtioneuvoston kanslia

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös