Sukupuolten välisten palkkaerojen taustalla on useita syitä.
Sukupuolten välisten palkkaerojen taustalla on useita syitä.
Suomalaisten työeläkevakuutettujen ansiot vaihtelevat merkittävästi iän ja sukupuolen mukaan. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen julkaisemasta Suomen työeläkevakuutetut 2019 -julkaisusta.
Pienimmät palkat ovat uraansa aloittelevilla naisilla ja suurimmat 40-vuotiailla miehillä. Perheen perustaminen näyttää vaikuttavan erityisesti naisten palkkakehitykseen.
Eläketurvakeskuksen mukaan palkansaajien työeläkevakuutettu ansio oli keskimäärin reilut 3 000 euroa kuukaudessa vuonna 2019. Mediaani oli vajaat 2 800 euroa, käy ilmi Suomen työeläkevakuutetut -tilastosta. Työeläkevakuutetut ansiot sisältävät myös epäsäännölliset ja osa-aikaiset työt.
Miesten työeläkevakuutettu keskiansio 3 400 euroa kuukaudessa oli 800 euroa eli lähes kolmanneksen suurempi kuin naisten 2 700 euroa kuukaudessa. Ero on selvä kaikissa tulokymmenyksissä ja kasvaa mitä suuremmat ansiot ovat.
Naisten korkeimpaan tulokymmenykseen pääsee 4 400 euron kuukausiansioilla. Miehillä vastaava raja on 5 800 euroa.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen on tutkinut sukupuolten välisiä palkkaeroja. Hän kertoo, että perhelisäys eriyttää miesten ja naisten palkkakehityksen.
”Aiemmat tutkimukset ovat vertailleet miesten ja naisten ansioita ennen ja jälkeen lasten saamisen. Miesten ansioihin lapsi ei juurikaan vaikuta, mutta naisilla ansiotaso tippuu lapsen jälkeen huomattavasti, ja vaikutus on jatkuva”, Kauhanen kertoo IZA World of Labor -verkkoalustan haastattelussa.
Kauhasen mukaan ansiotason alenemisen suuruus vaihtelee maittain. Palkkojen tippuminen on Skandinaviassa 20 prosentin luokkaa, Yhdysvalloissa 30 prosenttia ja saksankielisissä maissa jopa 50 tai 60 prosentin luokkaa.
Toinen selittävä tekijä on yhteiskunnan valllitsevat normit.
Perhe-elämässä normit ovat vielä perinteisiä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että naiset ottavat yleensä suurimman vastuun lastenhoidosta. Naiset ovat tyypillisesti kotona lasten kanssa, mikä selittää lasten saamisen suurta vaikutusta miesten ja naisten palkkaeroihin palkkaeroihin.
”Yhteiskunnassa vallitsevat normit muuttuvat hitaasti. Vaikka muuttaisimme normeja nyt, niin muutoksen vaikutukset näkyisivät työmarkkinoilla vasta useamman vuosikymmenen kuluttua. Tästä on saatu myös tutkimustuloksia”, Kauhanen huomauttaa.
Itävallassa tehty tutkimus on myös osoittanut, että 1950- ja 1960-luvuilta lähtien politiikkapäätöksillä liittyen vanhempainvapaaseen ja lastenhoitoon ei ole ollut vaikutusta palkkaerojen kaventumiseen, Kauhanen kertoo. Se on osoitus normien vaikutuksen voimakkuudesta.