Makrotalous

Osmo Soininvaara ottaa kantaa työvoimapulaan: Palkkojen pitää voida elää – ”hoitajat eivät loisi työttöminä”

Suomessa on työvoimapula hoiva- ja ravintola-alalla. Markkinatalous voi ratkaista ongelman, jos sen annetaan toimia.

Suomi on noususuhdanteessa ja se tarkoittaa työvoimapulaa. Koronakriisi iski ravintola-alaan, joka ei nyt rajoitusten keventyessä löydä riittävästi työvoimaa.

Myös terveydenhoidossa työvoimapula pahenee. Työnhakupalvelu Duunitori kertoo, että tähän mennessä vuonna 2021 sen palvelussa on julkaistu yli 21 800 työpaikkailmoitusta, joissa haetaan erilaisia hoitajia.

Vaikka työvoimapula on osittain noususuhdanteen ilmiö, ei hoitajapula ole uusi ilmiö. Pula terveysalan ammattilaisista on vaivannut Suomea jo kauan ennen koronakriisiä.

Hoitajien paikkoja on ollut runsaasti tarjolla aiempinakin vuosina, mutta ilmoitusten määrä näyttäisi olevan kasvussa. Vuonna 2020 tammi–elokuussa hoitajia etsiviä ilmoituksia julkaistiin noin 19 700.

Pandemia on kuitenkin pahentanut tilannetta entisestään, kun terveydenhuollon henkilöstöä tarvitaan esimerkiksi koronarokotuksiin ja koronapotilaiden hoitoon. Lisäksi yllättävä kriisi on vaatinut hoitajilta poikkeuksellista venymistä, mikä voi saada osan henkilöstöstä harkitsemaan alanvaihtoa.

Hintamekanismi poistaa ylikysynnän

Markkinoilla minkä tahansa tuotteen, palvelun tai resurssin ylikysyntä tai ylitarjonta on periaatteessa tilapäinen ilmiö. Jos hinnat määräytyvät vapaasti, korjautuu hinta nopeasti tasolle, joka poistaa ylikysynnän tai ylitarjonnan.

Myös työmarkkinat toimivat näin, jos palkat muodostuvat täysin vapaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sen sijaan jos palkat eivät jousta, syntyy ongelmia.

”Jos palkkarakenne sementoidaan pitkäksi ajaksi, syntyy pullonkauloja niin kuin nyt on syntynyt paikallisia ja alakohtaisia työvoimapulia – ja työttömyyttä toisilla aloilla”, toteaa tietokirjailija ja entinen vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara blogissaan.

Soininvaaran mukaan hoitoalalla on iso ja kallis rakenteellinen ongelma, joka vain pahenee, jos sitä ei ajoissa korjata. Nyt alan huono maine ajaa nuoria kouluttautumaan mieluummin muille aloille, Soininvaara varoittaa.

Keskitetyillä palkkasopimuksilla hoitoalan työvoimapulaa ei hänen mielestään voida ratkaista.

”Työntekijäjärjestöjen ei kannata edes yrittää hoitaa tätä tupo-pöydässä, koska muut alat vahtivat sitä haukkana. Se, ettei mikään ala saa saada muiota vähemmän on matemaattisesti sama asia kuin se, ettei mikään ala saa saada muita enemmän.”

Sen sijaan Soininvaaran mukaan hoitoalalla pitäisi nyt hyväksyä paikalliset sopimukset, joissa palkkajoustoa löytyy.

”Paikalliset sopimukset taulukkopalkoja korkeammista palkoista ovat ainoa toimiva tie. Tämä tulee maksamaan kunnille satoja miljoonia, mutta sille ei nyt voi mitään.”

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi vaati Twitterissä sosiaaliturvan heikentämistä, jotta hoitajia alkaisi työ kiinnostaa. Soininvaara ei usko tähän keinoon.

”Romakkaniemen tilannekuva on väärä: hoitajat eivät loisi työttöminä, vaan ovat menneet töihin muille aloille tai muhin maihin. Työttömälle hoitajalle viranomaiset osoittavat kyllä työpaikan sukkelaan, ja se on karenssin uhalla otettava vastaan.”

Sopeutuminen voi tapahtua myös työllisyyden kustannuksella

Ravintola-alan työvoimapulan ratkaisu on Soininvaaran mukaan yksinkertaisempaa, koska kyse on yksityissektorista.

”Palkkoja on vain nostettava ja varmasti ne tulevat nousemaan. Se on hankalaa, koska katteet ovat matalia. On vaikea nostaa oluttuopin hintaa, jos kilpailija ei nosta. Palkkoja sen kilpailijankin on nostettava, joten yksittäisen ravintolan kannattavuuden ei tähän pitäisi kaatua”, Soininvaara päättelee.

Ravintola-alan palkkojen nousu ei välttämättä välity täysimääräisesti ravintolapalveluiden ja niiden myymien tuotteiden hintoihin. Siksi palkkojen nousu johtaa alan työpaikkojen vähenemiseen.

Joka tapauksessa ravintola-alan työmarkkinat tasapainottuvat, Soininvaara toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös