Oma talous

Säästöpankki: Suomalaiset vaurastuvat korona-aikanakin

Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen.

Suomen taloudessa käynnissä on parin vuoden kasvuspurtti ja kotitalouksilla pyyhkii hyvin, arvioi Säästöpankki suhdannekatsauksessaan.

Tuoreessa suhdannekatsauksessaan Säästöpankki arvioi, että Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 3,3 prosenttia. Näin ennustaa Säästöpankki tuoreessa kotitalouksien suhdannekatsauksessaan. Ensi vuonnakin Suomen talouskasvu on totuttua ripeämpää – mutta huoli nuorista työttömistä kalvaa.

”Käynnissä on nyt parin vuoden kasvuspurtti”, toteaa Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen toteaa.

”Odotamme Suomen talouden kasvavan 3,3 % tänä vuonna ja myös ensi vuonna kasvu on ennakoitua ripeämpää, vaikka hidastuukin 2,8 %:iin.”

Uhkana kasvulle ovat kuitenki koronaviruksen uudet muunnokset, mutta näillä näkymin rokotekattavuuden edetessä tartuntojen ja talousvaikutusten yhteys vähenee.

Sen jälkeen talouskasvu todennäköisesti maltillistuu selvästi. Säästöpankin mukaan vanhat tutut haasteet nousevat jälleen pintaan. Näitä ovat muun muassa työikäisen väestön väheneminen ja pitkään vaisuna pysynyt tuottavuuskasvu.

Työllisyys parantunut nopeasti – nuorten työttömyys huolettaa

Kuluvana vuonna Säästöpankki työttömyysasteen olevan keskimäärin 7,7 prosenttia ja ensi vuonna työttömyys laskee lisää 7,4 prosenttiin. Myös työllisten määrä on kasvanut nopeasti ja ylittänyt jo koronakriisiä edeltäneen tason.

Pankin mukaan työllisten määrä on koronakriisin alkuun verrattuna noussut kaikilla toimialoilla paitsi matkailu- ja ravintola-alalla, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä taide, viihde- ja virkistystoimialoilla.

Työmarkkinoilla on kuitenkin myös huolestuttaviakin piirteitä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkanut lipumistaan ylöspäin. Prosentuaalisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut eniten nuorissa ikäryhmissä. 

”Nuorten työllistymismahdollisuuksien edistäminen olisi tärkeää, etteivät nuoret syrjäydy työmarkkinoilta heti uran alkuvaiheessa”, Mikkonen peräänkuuluttaa.

Mikkosen mukaan nurinkurista on se, että samaan aikaan kun moni kärsii työttömyydestä, avointen työpaikkojen määrä Suomessa on kääntynyt kasvuun: Yrityksillä on rekrytointihaasteita ja osaavan työvoiman puute on jo nousemassa merkittävimmäksi kasvun esteeksi yritysten keskuudessa. TEM:n kyselyn mukaan suurin syy yritysten rekrytointiongelmiin on puutteet osaamisessa. 

”Omasta osaamisesta kannattaa huolehtia ja pohtia, miten omalla osaamisella voisi parhaiten vastata kasvavaan kysyntään ja toisaalta kaipaisivatko omat tiedot ja taidot päivittämistä”, Mikkonen lisää.

Sijoitusvarat kasvussa

Hyvin pyyhkii myös kotitalouksilla, joilla on nyt aiempaa enemmän rahaa säästössä ja työllisyys on kehittynyt hyvin.

Kotitalouksien rahoitusvarat ovat korona-aikana kasvaneet velkoja nopeammin ja rahaa on jäänyt aiempaa enemmän säästöön. Näitä säästöjä on laitettu talletuksiin, asuntomarkkinoille ja erilaisiin sijoituskohteisiin, kuten rahastoihin ja osakkeisiin. 

Kotitalouksien rahoitusvarallisuus on ollut tasaisessa kasvussa jo pidemmän aikaa. Koronakriisi kiihdytti tätä kehityskulkua.

”Osalle kotitalouksia on voinut syntyä uusi säästämisen rutiini, josta ei toivottavasti ihan helposti haluta luopua”, Mikkonen iloitsee.  

Koronakriisi on kuitenkin kohdellut kotitalouksia eri tavoin.

Kriisin alussa moni kohtasi lomautuksen tai työttömyyden, kun taas toisilla taloustilanne on pysynyt hyvänä. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -kyselyn mukaan kotitaloudet kokevat oman rahatilanteensa nyt paremmaksi kuin koskaan. 

”Kukapa olisi uskonut, ainakaan kriisin alkuvaiheessa? Yllättävä tulos selittyy sillä, että valtaosalla työpaikka on säilynyt ja samanaikaisesti säästöt ovat lisääntyneet merkittävästi”, Mikkonen kommentoi. 

Kotitalouksien talletuskanta on noussut jo reilusti yli 100 miljardiin.

Samaan aikaan kun inflaatio on kuluvana vuonna kiihtynyt, on talletusten reaalikorko painunut entistä enemmän miinukselle. Tämä jatkunee myös tulevaisuudessa. 

Osakkeiden tuottonäkymät edelleen vaihtoehtoja paremmat

Kotitalouksien suotuisa tulokehitys jatkuu myös tänä vuonna. Ansiotasojen odotetaan kasvavan noin 2,5 prosenttiin vauhtia tänä ja ensi vuonna. 

Koronakriisin syttyessä osakemarkkinoilla nähtiin rajua kurssilaskua, mutta sen jälkeen globaalit osakkeet ovat jo noin parikymmentä prosenttia lähtötasojen yläpuolella.

Mikkosen mukaan mukaan kurssinousun on mahdollistanut keskuspankkien elvytys, mutta nyt myös talouden elpyessä yritysten tulokset ovat olleet erinomaisia.

Mikkosen mukaan myös jatkossa osakkeiden tuottonäkymät ovat kohtuullisen hyvät – etenkin muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

”Talouden jatkaessa elpymistään myös yritykset voivat parantaa tuloksiaan. Toisaalta hermoiluakin voidaan nähdä esimerkiksi USA:n keskuspankin vähentäessä elvytystään ehkä jo tämän vuoden puolella. Heiluntaan on siis hyvä varautua – kuten aina”, pääekonomisti neuvoo.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös