
Valtiovarainministeriö esitteli tällä viikolla ensi vuoden budjettiehdotuksen. Ministeriön mukaan budjettiehdotuksen loppusumma on 63,2 miljardia euroa, ja ehdotus on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen.
Vuoden 2021 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 14,4 miljardia euroa. Ministeriön mukaan vuoden 2022 alijäämässä näkyvät merkittävät kertaluonteiset menot, joita ovat muun muassa hävittäjähankinnat, varautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ict-kustannuksiin ja hallituksen sopimien tulevaisuusinvestointien rahoitus.
Alijäämän pienenemiseen vaikuttaa määrärahatason alenemisen ohella verotulojen kasvu, jota talouden elpyminen vauhdittaa.
Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 146 miljardiin euroon.
Valtiokonttorin mukaan Suomen euromääräinen valtionvelka on noussut jatkuvasti vuodesta 2008 lähtien. Vuosina 2008 – 2020 velkavuori on paisunut 54 miljardista eurosta 124 miljardiin euroon. 12 vuodessa valtionvelka on siis yli kaksinkertaistunut ja velkaantuminen siis jatkuu edelleen.
Suhteessa bruttokansantuotteeseen velkaa oli 28 prosenttia vuonna 2008, mutta vuonna 2020 suhdeluku oli noussut jo lähes 53 prosenttiin.

Suomen Yrittäjien mielestä valtiovarainministeriön budjettiesityksessä alijäämä on edelleen huolestuttavan suuri.
”Puuttuu uskottava suunnitelma julkisen talouden tasapainottamiseksi. Jatkuva velkaantuminen syö tulevan talouskasvun edellytyksiä. Tarvitaan rakenneuudistuksia”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Palkkapaineita alas maltillisella veroalennuksella
Pentikäisen mielestä velkaantumista pitäisi taittaa väkevämmin. Olennaista on vahvistaa työllisyyttä, hän sanoo.
”Se edellyttää työttömyysturvan lyhentämistä ja vahvempaa porrastusta, maltillisia palkkaratkaisuja ja sellaisia sopimisen malleja, jotka antavat tuntuvasti tilaa yrityskohtaisille ratkaisuille. Yritysten palkanmaksukyky on hyvin erilaista jopa samojen toimialojen sisällä.”
Yrittäjät esittävät, että hallitus keventäisi palkkapaineita alentamalla maltillisesti ansiotuloverotusta. Vähintään on tehtävä asteikkoihin ansiotason nousun mukainen indeksitarkistus.
”Sosiaalivakuutusmaksuja ei pidä nostaa. Se leikkaisi niin työn tarjontaa kuin kysyntää. Se olisi väärä liike tässä suhdannetilanteessa. Jos työmarkkinajärjestöt tätä esittävät, hallituksen ei pitäisi hyväksyä esitystä”, Pentikäinen sanoo.
Maahanmuuttoa ja työllisyystoimia
Yrittäjät kannustaa hallitusta edistämään työperäistä maahanmuuttoa luopumalla saatavuusharkinnasta, nopeuttamalla ja joustavoittamalla oleskelulupaprosesseja sekä uudistamalla kielikoulutusta ja tukemalla työnantajia antamaan koulutusta kielissä.
”Nuorten työllistymistä voi helpottaa uudistamalla esimerkiksi oppisopimusjärjestelmää ja oppisopimusajan palkkausta, kasvattamalla opintotukirajoja ja laajentamalla liikkumisavustusta”, johtaja, pääekonomisti Mika Kuismanen esittää.
VM:n ehdotus kotitalousvähennyksen laajentamisesta kotitaloustyöhön on Yrittäjien mielestä perusteltu. Se pitää toteuttaa tavalla, joka mahdollistaa laajennuksen läpi maan.
Ennustettavuus tuo investointeja
Kuismasen mukaan investointeja hallitus edistää parhaiten vakaalla talouspolitiikalla, ennustettavalla ja työhön ja yrittämiseen kannustavalla verotuksella sekä tukemalla tutkimusta ja tuotekehitystä.
”Esimerkiksi tutkimusta ja tuotekehitystä tukeva verokannustin on perusteltu. Välttämättömät ilmastoinvestoinnit jäävät tekemättä, jos yrityksillä ei ole varaa investoida. Siksi on tärkeää mahdollistaa yritysten menestys ja tuloskunto”, hän muistuttaa.
Yrittäjät muistuttaa myös tieverkon merkitystä. ”Pitää hoitaa määrätietoisesti tieverkon korjausvelkaa. Erityisesti alempi tieverkko on osin luokattomassa kunnossa”, Kuismanen sanoo.