Makrotalous

Ekonomisti: ”Työllisiä enemmän kuin koskaan”

Koronakriisin shokki työmarkkinoilla näyttää jäävän ennätyksellisen lyhytaikaiseksi. Haasteitakin kuitenkin on.

Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari kommentoi Suomen BKT:n nousua ja työllisyystilannetta. Huovarin mukaan Suomen työmarkkinat ovat toipuneet yllättävän nopeasti ja työllisyyskin on ylittänyt jo koronakriisiä edeltäneen tason.

”Touko- ja kesäkuussa Suomessa oli työllisiä enemmän kuin koskaan näinä kuukausina. Kesäkuussa työllisiä oli yli 120 000 enemmän kuin koronakuopan pohjalla viime vuonna”, Huovari toteaa.

Vielä hämmentävämpää on ennustepäällikön mukaan ollut työvoiman määrän kasvu.

”Työvoima vähäni koronakriisin alussa vain hieman ja toipui aiemmalle tasolle jo viime vuoden puolella. Työvoiman määrän kasvu ei kuitenkaan pysähtynyt tähän vaan se on jatkanut kasvuaan myös tänä vuonna, ja kesällä työvoimaa oli lähes 100 000 henkeä enemmän kuin ennen koronakriisiä.”

Työllisyyden kasvun myötä työllisyysasteen trendi kohosi kesäkuussa 72,4 prosenttiin. Huovarin mukaan se on taso, josta koronakriisiin lähdettiin. Työvoimaosuuden trendi lähentelee jo 80 prosenttia, mikä on selvästi korkeampi lukema kuin koskaan aikaisemmin, ennustepäällikkö toteaa. Kumpikin ovat kesän tietojen valossa selvässä noususuunnassa.

Huovarin mukaan työmarkkinoiden vahvasta kysynnästä kertoo myös se, että avoimien työpaikkojen määrä kasvaa ja yritykset mainitsevat työvoimapulan yhä useammin kasvun esteenä.

Työllisyyden nopea paraneminen herättää kuitenkin myös kysymyksiä.

”Voiko työllisyys olla oikeasti palannut kriisiä edeltävälle tasolle, vaikka kriisistä ei olla vielä kunnolla päästy uloskaan? Ennätystyöllisyys on saavutettu kesäkuukausina, jolloin työllisyys on normaalistikin korkeimmillaan kesätyöntekijöiden ansiosta.”

Tänä kesänä työllisyyttä eivät kuitenkaan ole parantaneet kesätyöntekijät, vaan työllisyyden kasvua on ollut kaikissa ikäluokissa.

”Eniten työllisyys on toki kasvanut kuopasta 15–24-vuotiailla, mutta ikäluokan työllisyys on edelleen alempi kuin ennen kriisiä. Eniten työllisyys on ylittänyt lähtötason 55–64-vuotiailla, joiden työllisyys ei myöskään juuri laskenut missään vaiheessa kriisiä”, Huovari toteaa.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki on kuitenkin huolissaan pitkäaikaistyöttömien suuresta määrästä.

”Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvamistaan, mikä on erityisen huolestuttavaa. Tyypillisesti mitä pidempään on työttömänä, sitä vaikeampaa työllistymisestä tulee. Pitkittyneessä työttömyydessä riski ammattitaidon rapistumiselle kasvaa”, toteaa Kotamäki.

Tilastokeskuksen mukana kesäkuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 112 400, mikä on 37 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 66 300 ja naisia 46 100.

Pitkäaikaistyöttömien miesten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta peräti 50 prosenttia ja naistenkin määrä lisääntyi 49 prosenttia. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 43 900, mikä on 12 300 enemmän kuin vuosi sitten.

Ekonomistin mielestä olisi äärimmäisen tärkeää saada työmarkkinat nyt vetämään ja pitkäaikaistyöttömyys laskuun.

”Valitettavasti Suomen järjestelmä on rakenteeltaan sellainen, että työttömyysjaksot venähtävät vähän turhan helposti yli vuoden mittaisiksi”, toteaa Kotamäki.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös