Työeläkeyhtiö Varma takoi osake- ja hedgerahastosijoituksilla poikkeuksellisen kovat tuotot alkuvuonna.
Varma teki historiansa parhaan sijoitustoiminnan puolivuosituloksen vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Eläkeyhtiön sijoitukset tuottivat tammi-kesäkuussa 10,4 prosenttia eli 5,2 miljardia euroa. Vuotta aiemmin tuotot painuivat 5,7 prosenttia ja 2,8 miljardia tappiolle.
Tuottoa Varmalle toivat erityisesti osakesijoitukset sekä hedgerahastosijoitukset.
Eläkeyhtiön sijoitusten arvo kasvoi kesäkuun lopussa 55 miljardiin euroon. Parhaiten tuottivat osakesijoitukset, 18,3 prosenttia, joista pääomasijoitukset 25,2 prosenttia ja noteeratut osakkeet 16,2 prosenttia. Vuosi sitten tammi-kesäkuussa osakesijoitukset painuivat 8,4 prosenttia tappiolle.
Muut sijoitukset tuottivat 7,4 prosenttia, joista hedgerahastosijoitukset 7,5 prosenttia, kun vuosi sitten muiden sijoitusten tappio oli 8,9 prosenttia.
Työeläkeyhtiö kasvatti osakesijoitusten osuutta 4,7 prosenttiyksiköllä viime vuoden lopusta. Osakesijoituksia oli kesäkuun lopussa 51 prosenttia koko sijoitussalkusta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.
”Osakemarkkinat ovat tuottaneet erittäin hyvin, ja myös Varman hedgerahastosijoitukset menestyivät tuotoillaan hyvin. Yhdysvaltalaiset osakkeet takoivat koko alkuvuoden ennätyksiä rikki, ja sama jatkui heinäkuussa koronaviruksen delta-muunnoksen leviämisestä huolimatta. Yritysten tuloskausi ei ole tuottanut pettymyksiä nousumarkkinan jälkeen”, kertoo sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä.
Rytsölän mukaan loppuvuonna sijoittajat seuraavat, taittuuko inflaation kasvu, kuten odotetaan.
”Keskuspankkien rahapolitiikan kiristäminen liian nopeasti vaarantaisi talouskasvun”, Rytsölä sanoo.
Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi, että suurimmat riskit reaalitalouden osalta liittyvät lyhyellä aikavälillä pandemian hallinnassa onnistumiseen ja uusien tautivarianttien hallintaan.
”Pidemmällä aikavälillä mittavat elvytystoimet kasvattavat ja parantavat talouden kasvupotentiaalia sekä vauhdittavat talouden tuotantorakenteiden kehittymistä esimerkiksi investointipanostusten myötä”, hän arvioi.
Murto muistuttaa kuitenkin, että talouksien velka-asteet ovat nousseet ennätyksellisiin mittoihin. Kuten Rytsölä, myös Murto arvioi keskuspankkien rahapolitiikan merkitys on suuressa roolissa jatkon kannalta.
”Keskeinen kysymys taloudellisessa toimintaympäristössä liittyy edelleen keskuspankkien rahapolitiikkaan ja sen suunnan muutoksen intensiteettiin ja ajoitukseen. Rahapolitiikan normalisoinnissa on otettu useampi aikalisä aina finanssikriisistä saakka. Odotamme talouden voimakkaan elpymisen tukevan kehitystä markkinoilla. Riskitekijöinä rahapolitiikan muutokset ja inflaatio-odotusten nouseminen ovat edelleen merkittäviä”, Murto toteaa.
Markkinoille tuli vastikään tieto USA:n keskuspankin avomarkkinakomitean viimeisimmän kokouksen pöytäkirjoista.
Komitean jäsenet suunnittelivat hidastavansa kuukausittaista arvopapereiden osto-ohjelmaansa todennäköisesti vielä ennen kuluvan vuoden loppua, pöytäkirjoissa todettiin. Fed ostaa arvopapereja tällä hetkellä 120 miljardilla dollarilla kuukausittain. Tosin osa jäsenistä haluaisi odottaa vuoden 2022 alkupuolelle, ennen kuin avomarkkinakomitea aloittaisi osto-ohjelmien kevennyksen.
