Sijoitusideat

Vesiosakkeet osaksi sijoitussalkkua – miten sijoittaja pääsee niihin mukaan?

Vesiala kirii sijoitustrendinä muun kehittyvän teknologian kuten sähköautoilun rinnalle.

Puhdas vesi on suomalaisille itsestään selvä perushyödyke. Maailmalla siitä on kuitenkin huutava pula, sillä peräti noin 2,2 miljardilla ihmisellä ei ole puhdasta juomavettä. Tutkimusten mukaan tilanne heikkenee entisestään tulevina vuosina.

Maailman makeasta vedestä 70 prosenttia käytetään maataloudessa. Teollisuuskäyttöön menee noin 19 prosenttia ja vain 11 prosenttia juomavedeksi. 

Vesipulan aiheuttajat jaetaan kahteen kategoriaan. Fyysinen pula tarkoittaa, että veden tarjonta on liian pieni paikallisten ympäristötekijöiden vuoksi. Toinen kategoria liittyy taloudellisiin resursseihin. Se tarkoittaa esimerkiksi puutteellista infaa. 

Juomaveden puutteen aiheuttaa lähes aina heikko infra. Toimiva vesi-infra ei ole ainoastaan kehittyvien maiden haaste. Länsimaista esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Saksassa tehdään tulevina vuosina suuria investointeja vanhentuneen infran uudistamiseksi. Myös Suomessa on jonkin verran infran osalta uusimisen varaa erityisesti putkistojen osalta.

Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja sademetsien hakkuut pahentavat vesipulaa

Vesipulaa on pahentanut ilmastonmuutos, väestönkasvu ja sademetsien hakkuut. Tällä haavaa suurimmat ongelmat veden riittävyyden osalta ovat Keski-Idässä kuten Intiassa sekä toisaalta Pohjois-Afrikassa. 

Intian huonoa tilannetta selittää osittain korkea väkiluku. Pohjois-Afrikassa syinä ovat sitä vastoin matalat sademäärät ja väestönkasvu. Myös Keski-Afrikassa on suuria haasteita veden riittävyyden suhteen. Siellä sademäärät ovat korkeampia, mutta puutteellinen infra on iso ongelma. Toisaalta trooppisilla alueilla sademetsien kaataminen on pienentänyt sademääriä, sillä metsillä on tärkeä rooli veden kiertokulussa. 

Tutkimusten mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa negatiivisesti erityisesti alueisiin, joilla on jo ennestään ongelmia veden riittävyyden kanssa. Subtrooppisilla alueilla kuivien kausien odotetaan pitenevän, kun samalla keskilämpötila kohoaa. Maatalous on todennäköisesti yksi suurimmista kärsijöistä ilmastonmuutoksessa. Ääriolosuhteiden yleistyminen pilaa yhä useammin sadon.

Miten vesiyhtiöihin sijoitetaan?

Puhtaan veden kysyntä kasvaa seuraavina vuosina, mutta tarjonta laahaa perässä. Se muodostaa oivan lähtökohdan alan yhtiöille ja sijoittajille. 

Vesiyhtiöihin lukeutuvat muun muassa vesi-infrastruktuurialan yhtiöt, jotka tekevät veden pumppaamista, puhdistamista ja jakelua. 

Vesiyhtiöiden toiminta on yleisesti varsin tarkasti säänneltyä. Valtio asettaa vedelle hintakaton ja alan yhtiöille maksivoiton. Sen vuoksi yhtiöt investoivat yleensä merkittävästi ja maksavat vakaata osinkoa.

Sijoittaja pääsee yhtiöihin mukaan joko suorilla osakepoiminnoilla tai rahastojen kautta. Alan amerikkalaisia toimijoita ovat muun muassa DanaherYork WaterEssential UtilitiesGlobal Water ResourcesXylem ja Veolia. Yhdysvaltojen ulkopuolelta varteenotettavia vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi Pennon Lontoon pörssistä ja Nomura Micro Science Tokion pörssistä. Suomalaisista pörssiyhtiöistä Kemiralla on vedenkäsittelyliiketoimintaa. Yhtiö auttaa vedenkäsittelylaitoksia optimoimaan toimintaansa.

Toinen kustannustehokas vaihtoehto on ostaa vesiyhtiöihin sijoittavia ETFiä. ETFistä iSharesin Global Water ETF löytyy monen salkusta. Sen kehitys seuraa S&P Global Water 50 -indeksiä. Rahaston vuotuinen kustannus on 0,65 prosenttia. Tällä hetkellä rahaston yksittäiset suurimmat omistukset ovat American Water WorksXylem ja Veolia.

S&P Global Water 50 -indeksi on pärjännyt loistavasti suhteessa globaaliin osakemarkkinaan. Sen kokonaistuotto on ollut 15,05 prosenttia vuodessa viimeisen 10 vuoden aikana. Vertailun vuoksi S&P Global 1200 -indeksi on päässyt 13,12 prosentin vuosituottoon. S&P Global 1200 -indeksi kattaa noin 70 prosenttia maailman osakemarkkinasta markkina-arvon osalta.

Kommentoi
Ylös
>