LähiTapiolan kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista pitää työelämän muuttumista paikkariippumattomaksi hyvänä asiana.
LähiTapiola selvitti Arjen katsaus -kyselyssä suomalaisten ja työelämässä mukana olevien mielipiteitä tulevaisuuden työskentelystä. Kyselyn mukaan suomalaisten enemmistö (59 %) pitää työelämän muuttumista paikkariippumattomammaksi hyvänä asiana. Joka toinen uskoo, että tulevaisuudessa toimisto ilman nimettyjä työpisteitä tulee tavallisemmaksi.
Kyselyn tulokset edustavat koko suomalaista väestöä, joiden joukossa on muun muassa johtajia, ylempiä ja alempia toimihenkilöitä, työntekijöitä, työttömiä ja eläkeläisiä.
”Työelämässä on käynnissä iso muutos, ja yrityksissä pohditaan nyt tulevaisuuden työskentelytapoja”, kertoo LähiTapiolan Suurasiakasyksikön johtaja Juho Kettunen.
Kettusen mukaan edessä on yhteinen oppimismatka, jossa yhteensovitettavana ovat konttorityöskentely, etätyöt ja videopalaverit, kasvokkaiset kohtaamiset sekä työyhteisön vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tukeminen.
”Myös henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia tukevat vakuutusratkaisut ja palvelut mietitään uusiksi vastaamaan paremmin tulevaisuuden työn tarpeita”, Kettunen toteaa.
Johtajat myönteisimpiä etätyöskentelyä kohtaan
Kettusen mukaan yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa entistä kokonaisvaltaisempia henkilöstöratkaisuja, joilta odotetaan selkeyttä. Yksi haasteellisimpia asioita on muun muassa etätyöskentelyn kokonaisuus.
”Esimerkiksi etätyöskentely ulkomailta on asia, jota joudutaan miettimään yrityksissä monista eri näkökulmista. Siihen liittyy monia lakisääteisiä ja työnantajan vastuulla olevia asioita. Tärkeää on, että työskentelypaikasta huolimatta ihmiset ovat henkilöturvan osalta tasavertaisessa asemassa.”
Kyselyyn vastanneista ylemmistä toimihenkilöistä ja johtajista enemmistö on paikkariippumattomuuden kannalla. Neljä johtajaa viidestä (81 %) pitää työelämän muuttumista paikkariippumattomaksi hyvänä asiana. Ylemmistä (73 %) ja alemmista (66 %) toimihenkilöistä jonkin verran pienempi osa on samaa mieltä.
Sen sijaan työntekijöiksi itsensä määritelleistä puolet jakaa tämän mielipiteen.
Kettusen mukaan eri toimialoilla ja yrityksissä on hyvin erilaiset lähtökohdat paikkariippumattomuuteen.
”Yrityksissä tulisi pohtia sitä, miten uudet mallit tukevat parhaiten oman yrityksen pärjäämistä ja henkilöstön hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Me lähestymme asiaa esimerkiksi hyvän asiakaspalvelun näkökulmasta. Keskustelemme asiakkaidemme kanssa muun muassa siitä, mitä asioita olisi hyvä hoitaa kasvokkain ja mitkä kohtaamiset hoidetaan jatkossakin videoyhteyksin.”
Etätyö tuo myös haasteita
Runsas viidennes etätyötä pandemian aikana tehneistä kertoo arvostavansa etätöiden tekemisen yhteydessä saavuttamaansa helppoutta työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa (22 %) sekä mahdollisuutta lisääntyneeseen oman ajankäytön hallintaan (23 %). Joka toinen etätyötä tekevä kertookin haluavansa kokea epidemian jälkeenkin vapauden työskennellä missä haluaa.
Palaverit, joihin osallistutaan etäyhteydellä, kiinnostavat jatkossa yhtä useaa (49 %). Kyselyn eri ammattiryhmien näkemyksissä ei ole juurikaan eroja. Kaikki haluaisivat mukaansa ”koronan jälkeiseen työelämään” osapuilleen samat asiat.
Kettusen mukaan etätyöskentelyssä on omat positiiviset puolensa, mutta myös riskejä silloin, kun se on jatkuvaa. Työmatkoista säästyvä aika voi hänen mukaansa lisätä vapaa-aikaa ja oman ajankäytön hallinta tehostua, mutta työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen saattaa tuoda myös haasteita.
”Työnantajan näkökulmasta moninaisuuden huomioonottaminen on tärkeää, sillä mahdollisuudet paikkariippumattomaan työhön voivat kuitenkin vaihdella esimerkiksi perhetilanteen ja asuinolosuhteiden mukaan paljonkin. Yrityksissä on hyvä pohtia, miten vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan ja ylläpidetään, mikäli spontaanit kohtaamiset vähenevät työyhteisöissä”, Kettunen toteaa.
Lue myös tämä: Työelämägallup: Etätyön suosio kasvaa yhä
