Asunnot ja kiinteistöt

Asuntosijoittajien verokohtelu taloyhtiöissä uhkaa kiristyä – Vuokranantajat: syventää kasvukeskusten asuntopulaa

Suomen Vuokranantajien toiminnan johtaja ei ymmärrä hallituksen aikeita vähentää taloyhtiölainojen verovähennysoikeutta.

Uusien asuntojen markkinoilla verottaja tarjoaa asuntosijoittajille merkittävän veroedun.

Sijoittajat voivat vähentää taloyhtiöiden asuntolainojen lyhennykset eli rahoitusvastikkeet verotuksessa vuokratuloistaan.

Mikäli taloyhtiö tulouttaa rahoitusvastikkeet, voi asuntosijoittaja vähentää vastikkeet verotettavasta vuokratulosta suoraan kunkin vuoden verotuksessa. Mikäli sen sijaan taloyhtiö rahastoi rahoitusvastikkeet, ne lisätään osakkeiden hankintamenoon, jolloin sijoittaja voi ottaa huomioon nämä kulut vasta luovutusvoittoa laskettaessa.

Tuloutuksessa asuntosijoittaja saa siten verohyödyn jo ennen asunnon myyntiä, kun rahastoinnissa sijoittaja saattaa joutua odottamaan verohyötyä jopa kymmeniä vuosia.

Juuri tästä syystä uudiskohteissa taloyhtiölainojen rahoitusvastikkeiden tulouttaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Veroetu on johtanut siihen, että uudiskohteissa taloyhtiölainojen osuus on suuri. Se voi olla jopa 80 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta.

Suunnitelma verovähennyksen kiristämisestä on hallituksen pöydällä

Asuntosijoittajien veroetu on huomattu hallituksessa ja virkamieskunnassa. Tämä veroporkkana saattaa poistua tulevaisuudessa tai sitä rajoitetaan. Sanna Marinin (sd.) hallituksen hallitusohjelmassa kirjaus mahdollisesta muutoksesta, jonka jälkeen yhtiölainojen lyhennyksiä ei voisi enää vähentää vuokratuloista.

Taloyhtiölainoihin ehdotetuista rajoitteista on valmistunut valtiovarainministeriön selvitys, mutta hallituksen päätöstä ei vielä ole. Selvityksessä ei kuitenkaan mainittu taloyhtiölainojen verovähennyksen rajoittamista, vaan se koski muita taloyhtiölainoihin koskevia toimia.

Talouselämän saaman muistion mukaan valtiovarainministeriön (VM:n) vero-osastoa on nyt pyydetty arvioimaan asuntosijoittajiin kohdistuvaa verouudistusta. Hallitus siis suunnittelee edelleen taloyhtiölainojen verovähennysoikeuden kiristämistä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski vaatii Kansanuutisille antamassaan haastattelussa, että asuntosijoittajien veroedusta taloyhtiölainoissa on luovuttava. Taloyhtiölainoista on tullut hänen mukaansa asuntosijoittajille keino kerätä varallisuutta ilman, että siitä maksetaan veroja.

Tyystin toisella linjalla on Suomen Vuokranantajat.

”Hallitukselta olisi harkitsematonta tehdä veronkiristyksiä, jotka heikentävät asuntorakentamista ja syventävät kasvukeskusten asuntopulaa. Toimivien työmarkkinoiden edellytys on toimivat vuokramarkkinat. Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet asuntotuotantoa, jonka vuoksi vuokrien kehitys on maltillistunut merkittävästi”, muistuttaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes.

Hughesin mukaan positiivista nyt julkitulleissa suunnitelmissa on se, että verovähennysoikeus säilyisi vanhojen taloyhtiöiden korjauslainoissa.

”Uudiskohteiden taloyhtiölainojen verovähennysoikeus on kuitenkin tulevaisuuden rakentamisen kannalta tärkeä, eikä sitäkään kannattaisi karsia”, Hughes sanoo.

Taloyhtiölainojen verovähennysoikeuden poistaminen on alun perin noussut poliittiseen keskusteluun osana kotitalouksien velkaantumista käsittelevää selvitystä. Hughes muistuttaa, että muut ehdotetut keinot velkaantumista vastaan ovat huomattavasti tehokkaampia kuin tämä veronkiristys.

”Pitää valita oikeat lääkkeet. Kotitalouksien velkaantuminen on tärkeä huolenaihe, mutta sen korjaamisessa pikavippien suitsiminen ja positiivinen luottorekisteri ovat tehokkaimpia lääkkeitä. Taloyhtiölainojen verovähennysoikeuden poisto tehoaa heikosti velkaantumiseen”, Hughes sanoo.

Hänen mukaansa ylivelkaantumisen riskiä voidaan pienentää muun muassa rajaamalla lyhennysvapaita vuosia sekä taloyhtiölainojen enimmäismäärää. Myös uudiskohteiden markkinointimateriaaleista tulisi selkeästi ilmetä lainan kustannukset alun lyhennysvapaiden jälkeen.

Asuntosijoittajan verokohtelua pitäisi verrata osakesäästötiliin

Muutos ei Hughesin mukaan olisi myöskään verokertymän kannalta vaikuttava.

Verovähennysoikeudessa on käytännössä kyse verotuksen ajallisesta lykkäämisestä asunnon myyntihetkeen: nykymallilla vuokranantaja voi vähentää taloyhtiölainojen rahoitusvastikkeiden kulut vuokratulostaan vuokrauksen aikana. Verot tulevat maksuun sitten, kun asunto myydään.

“Käytännössä verokohtelua voisi verrata kiinteistönomistajien tekemiin poistoihin tai osakesäästötiliin, jossa verojen maksua lykätään. Vähennyksen poisto lisäisi verotuloja nyt, mutta vähentäisi tulevien vuosien verotuottoja. On hölmöläisten peiton jatkamista väittää, että vähennyksen poisto lisäisi verotuloja pitkässä juoksussa””, ihmettelee Hughes.

Hughes varoittaa, että verovähennysoikeuden poisto ajaisi markkinoilta pois pieniä, kotimaisia toimijoita.

 ”Veronkiristyksen vaikutukset ovat valtion kassassa minimaaliset, mutta vuokranantajan kuukausittaisen vuokraustoiminnan ne voisivat kääntää tappiolliseksi. Kiristys osuisi pieniin yksityisiin vuokranantajiin ja keskittäisi markkinaa suurten toimijoiden pelikentäksi”, Hughes varoittaa.

Korjaus: Valtiovarainministeriön selvityksessä ei esitetä taloyhtiölainojen verovähennysoikeuden kaventamista, vaan muita taloyhtiölainoihin kohdistuvia toimia. Korjaus tehty 4.9.2021 kello 18.00.

2 kommenttia
  • Ihmettelevä lukija sanoo:

    Kuinka voit toimittajana väittää, että asiasta on valmistunut selvitys, jos asian tarkastelu on rajattu viittaamasi selvityksen tarkastelun ulkopuolelle?

    Rahoitusvastikkeen verokohtelu on nimenomaisesti rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Viittaamassasi selvityksessä, kohdassa tarkastelun rajaukset, todetaan s. 33: ”Yksi tällainen tarkastelun ulkopuolelle rajattava aihepiiri on taloyhtiölainoihin liittyvä rahoitusvastikkeiden verokohtelu eli pääomavastikkeiden vähentäminen vuokratulosta.” (VM 2019:56)

  • Tuolla kohdalla tekstissä viitattiin siihen, että muistiossa on esitetty erilaisia toimia liittyen taloyhtiölainoihin, eikä erityisesti lainojen lyhennysten verovähennysoikeuteen.

    Tuo kohta tekstissä oli kuitenkin epäselvästi ilmaistu ja siksi korjasin sen.

    Kiitos aiheellisesta huomiosta.

  • Ylös
    >