Euroalueen inflaatio maltillistuu koronakriisistä johtuvien poikkeuksellisten hintavaikutusten päättyessä, arvioi Suomen Pankki.
Inflaation kiihtyminen on siis johtunut yksittäisistä, kertaluonteisista tekijöistä ja heijastelee pitkälti poikkeusoloista normalisoitumista, suomen Pankki arvioi kansainvälistä taloutta käsittelevässä katsauksessaan.
Euroalueella niin sanottu pohjainflaatio, josta on poistettu energian ja ruuan hinnat, on edelleen selvästi alle kahden prosentin, eikä laajaa hintojen nousupainetta ole näköpiirissä. Inflaation kiihtyminen voisi kuitenkin käynnistyä palkkainflaation kautta.
”Mikäli väliaikaiset inflaatiopiikit siirtyisivät palkkapaineisiin, voisi niistä seurata pysyvämpi vaikutus inflaatioon. Euroalueen palkkainflaatio on kuitenkin ollut hyvin vaatimatonta. Palkkapaineita ennakoivasti mittaava neuvoteltujen palkkojen indikaattori on pysynyt maltillisena ja ennakoi alle 2 prosentin palkkainflaatiovauhtia”, keskuspankki toteaa.
Suomen Pankin mukaan palkkojen ja hintojen nousupaineita vaimentaa euroalueen vapaa kapasiteetti, joka kasvoi koronakriisin vuoksi.
”Euroalueen työmarkkinat eivät ole vielä palautuneet koronakriisistä ennalleen. Työttömyys lisääntyi koronan seurauksena selvästi ja ei ole vielä palautunut koronaa edeltäneelle tasolle. Työttömyysaste oli heinäkuussa 7,6 %. Myös työllisten määrä supistui huomattavasti keväällä 2020 ja on yhä merkittävästi pienempi kuin ennen kriisiä.’
Euroalueen vapaata kapasiteettia mittaava tuotantokuilu – eli talouden toteutuneen tuotannon ja laskennallisen potentiaalisen tuotannon erotus – on edelleen auki. Keskeisten kansainvälisten instituutioiden tuoreimpien arvioiden mukaan sen odotetaan sulkeutuvan aikaisintaan ensi vuoden lopulla tai vasta vuonna 2023, keskuspankki ennustaa.
Inflaationäkymien arvioinnin kannalta haaste on kuitenkin siinä, että vajaakäytön täsmällistä suuruusluokkaa on poikkeuksellisen vaikea arvioida.
”Eri talouden sektoreiden eritahtinen elpyminen saattaa myös aiheuttaa kriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna poikkeavia liikkeitä inflaatiossa. Pidemmän aikavälin trendien, kuten globalisaation ja teknologian kehittymisen, vaikutukset vaimentavat inflaationäkymiä myös pandemian jälkeen.”, Suomen Pankki toteaa.
Kuitenkin kaikki keskeiset ennustelaitokset ovat nostaneet euroalueen inflaatioennusteitaan.
Koronakriisistä johtuvien poikkeuksellisten hintavaikutusten päättyessä inflaation arvioidaan asettuvan noin 1,5 prosentin tuntumaan vuosina 2022 ja 2023, mikä on alle Euroopan keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitteen.
”Mikäli tuotannon pullonkaulojen purkautuminen sekä kysynnän ja tarjonnan tasapainottuminen pitkittyvät, voi inflaatio kiihtyä ennustehorisontilla hieman tätä nopeammaksi”, Suomen Pankki toteaa.
Nyt elämme koronakriisistä toipumisen aikaa.
— Mari Hienonen (@marihienonen) September 16, 2021
?Maailmantalous elpymässä rokotteiden ja talouspolitiikan tukemana.
?Koronakriisi vaikuttanut hintoihin, mutta tilanne tasaantumassa ensi vuonna.
? Aiheesta lisää yhteenvedostamme https://t.co/idENVd1VU5 #eurojatalous #talous pic.twitter.com/evsEKQajrT
Ennakkotiedon mukaan euroalueen inflaatio oli elokuussa 3,0%. Rahapolitiikka suuntautuu kuitenkin eteenpäin. Kuvassa pohjahintainflaatio, joka ennakoi paremmin tulevaa inflaatiota. Vielä riittää tekemistä tavoitteeseemme, symmetriseen 2%:iin. #eurojatalous @SuomenPankki @ollirehn pic.twitter.com/uBO8EYJW5F
— Tuomas Välimäki (@TuomasValimaki) September 16, 2021
Vaikka sekä USA:n ja euroalueen keskuspankit eivät näe tässä vaiheessa inflaatiouhkaa niin suurena, että se pakottaisi poistamaan jalan rahapolitiikan kaasulta, löytyy myös keskuspankkiireista epäileväisiä.
Euroopan keskuspankin (EKP) hallintoneuvoston vaikutusvaltainen saksalaisjäsen Jens Weidmann varoittaa, että inflaatio saattaa nousta euroalueella odotettua jyrkemmin. Weidmann on myös Saksan keskuspankin eli Bundesbankin pääjohtaja.
Weidmann vaatii, ettei EKP pitkitä koronapandemia-ajan velkakirjojen osto-ohjelmaa (pandemic emergency purchase programme, PEPP). Hän kehottaa myös tarkkailemaan kiihtyvän inflaation riskiä, eikä pelkästään liian alhaisen inflaation riskiä.
Taloushistorioitsija Niall Ferguson puolestaan varoittaa, että inflaatio saattaa toistaa 1960-luvun kehityskulkua, joka loi perustan jatkuville korkeille hinnoille seuraavalla vuosikymmenellä.
Fergusonin mukaan poliittisilla päättäjillä on edessään uusi haaste inflaation kiihtymisen vuoksi, koska he reagoivat koronapandemiaan samalla tavalla kuin vuoden 2008 finanssikriisiin.
”Katastrofeista on mielenkiintoista se, että yksi katastrofi voi johtaa toiseen. Katastrofi muuttua kansanterveyskatastrofista verotukselliseen, rahataloudelliseen ja mahdollisesti inflaatiota kiihdyttävään katastrofiin”, Ferguson kertoo.
