Osakeanalyysit

Helsingin pörssi voittaa Wall Streetin

Helsingin pörssi ja maailman tärkeimmät pörssit. Kuva: Hannu Angervuo.

Pörssikurssit rikkovat viikko viikolta uusia ennätyksiä. Kaiken kukkuraksi Helsingin pörssi voittaa New Yorkin Wall Streetin osakekurssien nousussa. 

Pörssikonkari Hannu Angervuo kuvaa pörssien marssijärjestystä vuoden 2021 kurssikehityksellä, laajalla hintaindeksillä ja paikallisella valuutalla, kuten eurolla tai dollarilla.

Pörssien nousuvauhdin mittauspäiväksi tuli 24 elokuuta ja jakso alkaa vuoden alusta.

Angervuo toteaa, että Helsingin pörssi kirii 24 prosentin nousulla voittajaksi maailman pörsseistä. Ranskan CAC 40-indeksi 20,05 prosentilla sijoittuu toiseksi.

”Kolmannen sijan ottaa New Yorkin pörssin 500 suurimman yhtiön kurssikuvaaja eli S&P 500 19,44 prosentilla,” Angervuo jatkaa.

Saksan eli Frankfurtin pörssi sijoittuu neljänneksi ja kuudenneksi Britannian FTSE. Kiinan Shanghai jää yhdellä prosentillaan kauas ulapalle Helsingistä.

”Kyyhkysmäisyys” tukee osakursseja.

Osakekurssit kulkivat yläviistoon myös viime viikolla. Angervuo viittaa Yhdysvaltain Keskuspankin eli Fedin pääjohtajan Jerome Powellin ”kyyhkymäisyyteen”.

”Powell viestii, että arvopaperiostojen vähentäminen koittaa ehkä tänä vuonna, mutta ei sivunnut korkojen nostoa.”

Inflaatio vauhdittuu Euroopassa ja rapakon takana. Jos ja kun lyhyet korot kallistuvat, kääntyy pääomien virtaus pörsseistä lyhyen koron papereihin eli osakekurssit ottavat laskua.

Korot nousevat, mutta milloin?

Osa analyytikoista laskee, että ensimmäisten korkojen korotus koittaa ensi vuonna, osa ennakoi vasta vuodelle 2023. Kun historiaa kelaa taaksepäin, niin finanssikriisin jälkeen eli vuoden 2009 maaliskuussa Yhdysvallat alkoi Angervuon mukaan tukea pörssisijoittajia.

S&P 500-indeksi vajosi vuoden 2009 maaliskuussa hetkeksi ”pedon lukuihin” eli 666 pisteeseen. Nyt indeksi on jo ylittänyt 4500 pisteen rajan.

Vauhdista on kehkeytynyt hurjatempoista. Angervuo laskee, että Wall Streetin 500 indeksi on kallistunut 566 prosenttia kymmenessä vuodessa. Helsinki on noussut maaliskuun 9. päivästä 2009 jopa 719 prosenttia osinkojen kanssa

Eri ennusteiden mukaan S&P 500-indeksi saavuttaa enintään 5000 pisteen tasoon vuoden loppuun mennessä. Osa ennakoi indeksin pysyvän paikallaan. ”Ennustaminen on vaikeaa kaikille tasapuolisesti”, Angervuo arvioi.

Mistä löytää uusia sijoituskohteita?

Angervuo on aiemmin SalkunRakentajan haastattelussa varoittanut mahdollisesta pörssien sekamelskasta eli inflaation riskin ja korkojen noston seurauksista. Yhdysvaltain inflaatio on kirinyt 5,4 prosenttiin ja euroalueen kolmen prosentin tasolle. 

Inflaatioriskiä loihtii esiin teollisuuden tuottajahintojen nousupiikki, mikä ottaa nostetta muun muassa kallistuneista komponenteista. Yhdysvaltain tuottajahinnat ovat kallistuneet noin yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen teollisuuden tuottajahinnat ovat kallistuneet lähes 15 prosenttia. Euroalue otti noin 12 prosenttia plussaa.

”Tuottajahintojen nousuvahti on kyllä ennennäkemätön. Onko kyseessä vain tilapäinen hyppy ylös koronasta vai onko tulossa kaikkien aikojen taloushuippu ja sen mukainen inflaatiokehitys”, Angervuo pohtii.

Angervuo analysoi, että pessimistit odottavat jo inflaation kiihtymistä edelleenkin. Ja samalla Yhdysvaltain Fedin arvopaperiostosten leikkaamista sekä korkojen nousua.

”Osakemarkkinat pysynevät vielä pitkään vahvana, sillä vaihtoehtoja osakkeille ei oikein tahdo löytyä rapakon molemmin puolin.” 

Liikevoitto parani yli 80 prosenttia

Helsingin pörssi on kokenut ”ilotulituksen”, joka selittyy etenkin suurten pörssiyhtiöiden nopeasti nousseilla tilauskertymillä ja kannattavuudella. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto parani noin 80 prosenttia toisella kvartaalilla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan. 

Angervuo laskee, että kotimaan pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu vertailukelpoinen tulos saavuttaa kuluvalta vuodelta lähes jopa 17 miljardin euron tason. Vertauksena voi mainita, että yhteenlasketuksi nettotulokseksi kertyi 19,5 miljardia euroa huippuvuonna 2007.

Angervuo on aiemmilla ennusteillaan peitonnut analyytikoiden ja Factsetin ennusteet, joka menivät rutkasti alakanttiin toisen neljänneksen pörssiyhtiöistä. 

Sellu palkitsee metsäyhtiöitä  

Pitkäkuituisen sellun hinta on jo kallistunut 52 prosenttia eli 1 340 dollariin tonnilta, jota voi pitää historiallisena ennätystasona. Tukkureiden varastojen täydennys on kohentanut myös eri paperilaatujen hintaa, ainakin toviksi.

”Metsän osakkeiden hinnat ovat kuitenkin kohonneet yleistä pörssi-indeksien kehitystä hitaammin”, Angervuo toteaa.

Helsingin tuottoindeksi (OMXHCAP) on noussut alkuvuodesta 28 prosentin verran.

Metsä Board on kallistunut noin seitsemän prosenttia, Stora Enso R 6,8 prosenttia ja UPM-Kymmene 17,8 prosenttia. Kannattavuus koheni hulppeasti. Liikevoitto vahvistui Metsä Boardilla 103 prosenttia, Stora Ensolla 94 prosenttia ja UPM-Kymmenellä 22 prosenttia toisella kvartaalilla. 

Sahatavarassa eli ”kakkosnelosessa” vallitsee myyntibuumi. Mutta sahojen osuus metsäyhtiöiden tuloksista jää kapeaksi siivuksi.

Angervuo korostaa pitkäkuituisen sellun sekä paperin ja kartongin hintoja. ”Samalla vientikin rikkoi heinäkuussa euroissa jo historiallisen huipun”, Angervuo lisää

Konepajat voittavat metsäyhtiöt nousussa

Konepajojen osakekurssit ovat kirineet ohi metsäyhtiöiden syyskuun alkuun mennessä. Yhtiöt ovat mitä ilmeisimmin pysyneet ajamaan melko joustavasti muun muassa komponenttien kallistumisen tuotteidensa hintoihin.

Konepajat vahvistivat uusia tilauksiaan toisella neljänneksellä yli kolmanneksen. Tilauskanta nousi vertailukaudesta myös rivakasti eli yhteensä kahdeksan prosentin verran. Samalla jalostusarvon petraus lujittaa konepajojen myyntikatteita.

Valmet pitää konepajoista ykköspaikkaa 50,8 prosentin osakekurssin nousulla. Ponsse tulee kakkoseksi 50,7 prosentilla ja kolmanneksi Wärtsilä (49,0%), Cargotec B:llä (44,1%), Konecranes (37,7%), Metso Outotec (13,8%) ja Kone (8,6%).

Konepajoilla kova kiri kannattavuudessa

Konepajat ovat trimmannet nopein vedoin kannattavuuttaan.

Ensimmäisen vuosipuoliskon vertailukelpoinen liikevoitto on noussut Konecranesilla 72,9 prosenttia, Ponssella (66,5 %), Valmetilla (35,1 %), Cargotecilla (28,0%), Metso Outotecilla (19,0%), Koneella (17,7%) ja Wärtsilällä (0,9%).

Angervuo arvioi, että konepajaosakkeiden osinkotuotto jäänee ensi keväänä selvästi alle pörssin keskiarvon. Uusien tilausten vyöry sitoo nettokäyttöpääomaa.

Sinänsä konepajojen arvostustaso on kohonnut korkeaksi.

Yhtiöiden kuluvan vuoden yhteenlasketuksi p/e-luvuksi tulee noin 28 eli noin kolmanneksen pörssin keskiarvoa korkeampi. P/e-luku sulkee sisäänsä se, että kuinka monessa vuodessa yhtiö maksaa tuloksellaan pörssiarvonsa.

Liikevaihtoon tuli rivakka kasvu

Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto otti toisella neljänneksellä plussaa vajaan viidenneksen.

Liikevaihdon nousu selittyy osittain operaatiosta, jossa Fortum konsolidoi saksalaisen energiajätin eli Uniperin omiin lukuihinsa.

Angervuo toteaa, että Ilman Fortumia pörssiyhtiöiden liikevaihdon kasvu olisi toisella neljänneksellä jäänyt noin 12 prosentin tasolle, mistä Angervuo käyttää kuitenkin ilmaisua ”hyvä’ pandemian aikana. Lisäksi vakuutuskonserni Sampo ja verkkoyhtiö Nokia paransivat kannattavuuttaan.

Teräksellä kova nousutahti

Jos sellu ottaa hintapiikkiä, niin samaa rataa kulkee ruostumaton ja niin sanottu musta eli hiiliteräs.

Markkina-arvioiden mukaan teräsyhtiöt myyvät tilauksiaan jo ensi vuoden alkuun, mikä kertoo kapasiteetin ennätyksellisen korkeista käyttöasteista. Jaloteräsyhtiö ja Tornion tehtaasta tunnetun Outokummun osakkeen hinta on vuoden alusta kallistunut lähes 80 prosenttia noin 5,70 euroon. 

Angervuo laskee, että yhtiö maksaa helpostikin noin 90 miljoonan euron osingot tuloksestaan kuluvalta tilikaudelta.

Piensijoittajien yhtä suosikkia eli Outokumpua voi pitää yhä ”halpana” suhteessa merkittävää tuotearsenaaliin markkinaosuuksiin Euroopassa ja Amerikoissa. Angervuo laskee, että kun ja jos vuoden 2021 nettotulokseksi 1,10 euroa per osake, jää p/e-luku nyt noin viiden tasolle. 

SSAB:lle tuhti tulosparannus

Myös ”mustan” teräksen myynti- ja hintabuumi vauhdittaa kannattavuudessa ja myynnissä ex-Rautaruukin ostajaa eli ruotsalaista SSAB:ta. Konserni operoi Suomessa Raahen ja Hämeenlinnan tehtailla.

SSAB:n B-osake on Outokummun tavoin ottanut jyrkkä nousukierrettä. Yhtiö ehkä jäänyt liikaakin paitsioon kotimaisten sijoittajien foorumeilla.

Konserni teki toisella kvartaalilla noin 2,3 miljardin euron liikevaihdon, josta liikevoittoa kertyi noin 17 prosentin osuus. Liikevoitto parani lähes 500 prosentin verran, mikä kuvaa hintabuumia.

SSAB on nostanut profiiliaan hiilivapaan teräksen tuottajana. Yhtiö ei ole julkistanut hiilivapaan ”mustan” teräksen tonnihintaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös