Osa sijoittajista pelkää kaikkien aikojen kuplaa. Eikä ihme, sillä samanaikaisesti sekä osakkeet, korkotuotteet että kiinteistöt ovat kalliisti arvostettuja. Kryptovaluutat ovat vielä oma lukunsa niin tuottojen kuin volatiliteetin osalta. Niiden arvostustasoa on vaikea arvioida.
Viimeisen 20 vuoden aikana on nähty sekä tekno- että kiinteistökupla Yhdysvalloissa. Ensimmäinen johti osakemarkkinoiden sukellukseen vuosina 2000-2002. Finanssikriisi niitti tuhoa vuosina 2008 ja 2009. Kumpikin aiheutti myös talouden taantuman.
Teknokuplalle ja kiinteistökuplalle oli yhteistä, että niiden paisuminen kesti useita vuosia. Syinä kuplien kehittymiselle oli osittain kevyt rahapolitiikka ja matala korkotaso suhteessa aiempaan ”normaaliin” korkotasoon.
Kuplavuosina korkotasoa laskettiin hieman ennen kuin nopeasti nostettiin. Korkotason laskeminen sai aikaan kuplan puhaltumisen vielä entistä suuremmaksi. Osansa kuplien syntymisessä oli myös muun muassa uuden teknologian esiinmarssilla ja sääntelyn puutteella.
Nykykehitys muistuttaa tekno- ja kiinteistökuplan vuosia. Tälläkin kertaa korkotason laskeminen on saanut aikaan kuplan puhaltumisen suuremmaksi.
Historian saatossa on huomattu, että Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ei osaa aina ennustaa kuplia tai ainakaan niiden vaikutuksia reaalitalouteen. Esimerkiksi kiinteistökuplan synty 2000-luvun alkuvuosina jäi keskuspankilta huomaamatta, vaikka jotkut muut tahot pitivät sitä selvänä asiana ja varoittelivat hyvissä ajoin sen riskeistä. Fedin oman matemaattisen mallinnuksen perusteella kiinteistöjen hintojen nousun ei olisi pitänyt altistaa niin suurelle systemaattiselle riskille.
Korkoja nostetaan nopeammin, jos inflaatio osoittautuu sitkeäksi
Analysoidaan seuraavassa Fedin vaihtoehtoja, joilla se voi joko nopeuttaa tai viivästyttää osakekuplan puhkeamista.
Viime viikolla Fedin pääjohtaja Jerome Powell toisti jälleen kommenttinsa siitä, että korkea inflaatio Yhdysvalloissa on tilapäistä. Hänen mukaansa kuluttajahintojen nousu tasoittuu ja inflaatio palaa noin kahden prosentin tavoitetasolle.
Jos Fed on oikeassa inflaation suhteen, paluu arkeen sujuu ilman nopeita koronnostoja. Fed voi rauhassa punnita tilannetta ja aloittaa koronnostot varovaisesti vuonna 2023. Sitä ennen Fed supistaa määrällistä elvytystä syksystä alkaen.
Hitaiden koronnostojen tie olisi paras niin osakesijoittajalle kuin reaalitaloudelle. Negatiivinen kurssireaktio osakemarkkinoilla jäisi mahdollisesti maltilliseksi tai ainakin ajoittuisi pitkälle aikavälille.
Entä jos Fed on väärässä inflaatiokehityksen osalta ja korkea inflaatio on tullut jäädäkseen? Silloin Fedillä on vähemmän aikaa toimia ja koronnostot tulevat eteen aiemmin. Sen negatiiviset vaikutukset olisivat nopeampia ja todennäköisesti suurempia sekä osakemarkkinoilla että reaalitaloudessa. Nopeammin nousevat korot hidastaisivat talouskasvua, kun rahoituskustannukset kallistuisivat ja pankkien luotonanto todennäköisesti supistuisi. Käytännössä nopeat koronnostot saattaisivat puhkaista osakekuplan ja aiheuttaa siis pörssiromahduksen.
Fed voi pelata lisäaikaa koronnostoille muuttamalla inflaatiotavoitetta
Fedin ei ole kuitenkaan pakko nostaa ohjauskorkoa nopeasti, vaikka inflaatio olisi tullut jäädäkseen. Keskuspankki voi pelata lisäaikaa nostamalla inflaatiotavoitetta.
Keskuspankki voisi esimerkiksi nostaa inflaatiotavoitteen kolmeen prosenttiin tai jopa neljään prosenttiin. Inflaatiotavoitteen muuttamista saatettaisiin perustella myös paremmalla elvytysmahdollisuudella. Matalampi inflaatiotavoite kun tarkoittaa yleensä alhaisempaa korkotasoa ja pienempää elvytysmahdollisuutta taantumassa.
Inflaatiotavoitteen nostamisesta käydään jo keskustelua. Elokuussa Fedin David Reifschneider ja David Wilcox kommentoivat, että inflaatiotavoitteen nostaminen kolmeen prosenttiin vähentäisi suhdannevaihteluita.
Australiassa 2-3 prosentin välillä oleva inflaatiotavoite on toiminut varsin hyvin. Siellä edellinen taantuma ennen koronapandemiaa oli peräti noin 20 vuotta aiemmin. Sitä vastoin neljän prosentin inflaatiotavoitteesta ei ole käytännön kokemuksia länsimaissa.
Fed saattaa viime kerroista viisastuneena päivittää inflaatiotavoitteen, jotta se saa lisäaikaa koronnostoille. Sen avulla kuplan puhkeaminen saatettaisiin välttää.
Historian valossa näyttäisi siltä, että osakkeet pitävät nytkin pintansa, kunnes korot nousevat. Todennäköisesti syksyllä alkava Fedin määrällisen elvytyksen supistaminen voi kuitenkin aiheuttaa jo hieman turbulenssia osakemarkkinoilla, mutta todennäköisesti korkojen suunta määrää vasta kunnolla tahdin.
