Moni suomalainen sijoittaa osinkoteemalla. Käytännössä se tarkoittaa korkean osinkotuoton yhtiöiden suosimista. Osalla vaakakupissa painaa myös osingon kasvunopeus. Kyseinen osinkosijoitusstrategia sisältää usein myös osinkojen uudelleensijoittamisen osinkoyhtiöihin.
Tutkimukset puoltavat osinkosijoittamista, sillä keskimääräistä korkeampaa osinkoa maksaneet yhtiöt ovat olleet pitkällä aikavälillä kokonaistuoton näkökulmasta muuta osakemarkkinaa houkuttelevampi vaihtoehto. Siitä näyttöä on muun muassa Vanguardin tekemässä tutkimuksessa. Sen perusteella hyvät osingonmaksajat ja -kasvattajat voittivat selvästi vuosien 1997-2016 välillä markkinat tuoton suhteen. Huomionarvoista tutkimustuloksissa oli, että korkeampi tuotto tuli markkinaa pienemmällä riskillä.
Nopeasti osinkoa kasvattaneet yhtiöt ovat osoittautuneet tuottavaksi valinnaksi, koska yleensä ripeä kasvunopeus indikoi vahvaa toteutunutta tuloskehitystä. Yhtiöiden tuloskehityksen on taas huomattu selittävän suuren osan kokonaistuotoista pitkällä aikavälillä.
Osinkoansoihin lankeaminen voi tuoda mukanaan pettymyksen
Hyvien osinko-osakkeiden valitseminen ei ole helppo tehtävä. Sijoittaja saattaa langeta osinkoansoihin, jos ei tarkemmin tutustu sijoituskohteisiin. Osinkoansoja ovat esimerkiksi kestämättömän korkea osingonjakosuhde erityisesti sellaisten yhtiöiden kohdalla, joiden tulos vaihtelee voimakkaasti.
Lisäksi osakekurssilaskun vuoksi osinkotuotto saattaa näyttää tilapäisesti houkuttelevalta. Se on vaaran merkki, jos kurssilasku on johtunut yhtiön heikentyneestä taloustilanteesta tai näkymistä. Silloin yhtiöllä saattaa olla edessä osingonleikkaus ja sen myötä osinkotuoton palautuminen ”normaalille” tasolle.
Osingonmaksukykyä kannattaa tarkastella pitkällä aikavälillä, jotta huomaa muutokset yli taloussyklien. Yhtiön liiketoiminta on osingonmaksukyvyn näkökulmasta vakaalla pohjalla, jos se on onnistunut kasvattamaan osinkoa myös taantuman aikana.
Osinkoansaan lankeaa helpommin osinkoja uudelleensijoittaessa. Kurssilaskun myötä sijoituskohde saattaa näyttää edulliselta suhteessa aiempaan sijoitukseen. Sijoittajan tulisi kuitenkin välttää ankkuroitumista, ei siis verrata nykykurssia ja osinkotuottoa aiempien ostojen lukemiin. Jokaista sijoitusta tulisi tarkastella itsenäisenä tapahtumana ja katsoa eteenpäin, ei peruutuspeiliin.
Nämä ovat osinkostrategian analysoitavat tekijät
Osinkoteemalla sijoittava arvioi yhtiön arvostustasoa, kasvuajureita ja taloudellista tilannetta. Niiden perustella sijoittaja saa arvokasta tietoa osingonmaksukyvyn kehittymisestä ja kestävyydestä.
Hyvillä pitkän aikavälin osingonmaksajilla on paljon yhteistä. Niillä on liiketoimintamalli, joka kestää taloussyklien vaihteluita. Lisäksi niiden arvostustaso on yleensä maltillinen, liikevaihto ja toteutunut osinko on kasvava, sekä vapaa kassavirta on positiivinen. Ominaisuudet täyttäviä helmiä ei ole nykymarkkinatilanteessa helppo löytää. Sen vuoksi osinkoteemalla sijoittava tekee yleensä parhaat ostot taantuman aikana, jolloin yhtiöiden arvostustaso on houkutteleva.
Osingonmaksukyvyn analysoinnissa keskeisimmät mittarit ovat osingonjakosuhde (osinko / osakekohtainen tulos) sekä vapaan oman pääoman kassavirta verrattuna osakkeiden takaisinostoilla oikaistuun osinkotuottoon.
Sijoittaja vertaa yhtiön osingonjakosuhdetta sen kilpailijoihin ja toimialaan. Yleisesti ottaen defensiivisellä toimialalla operoivan yrityksen tuloskehitys on vakaampaa ja näin ollen osinkoyllätyksiin kohdistuu pienempi riski.
Suurten yhtiöiden osingonjakosuhde on keskimäärin 40-60 prosenttia. Luonnollisesti voimakkaasti investoivilla kasvuyhtiöillä se on keskimäärin matalampi ja kypsässä vaiheessa olevilla arvoyhtiöillä korkeampi.
Yksi vaaran merkki sijoittajalle on ”liian” korkea osingonjakosuhde. Esimerkiksi jos se on syystä tai toisesta yli 100 prosenttia tai se on selvästi yhtiön historiallista keskiarvoa korkeampi. Se saattaa indikoida tulevia haasteita osingonmaksukyvyssä.
Sitä vastoin historiallista keskiarvoa matalampi osingonjakosuhde on yleisesti ottaen positiivinen ajuri. Se kertoo, että yhtiö on onnistunut kasvattamaan tulosta nopeammin kuin osinkoa. Siispä yhtiö saattaa jatkossa korottaa osinkoa. Erityisesti odotettua suurempi osingon kasvattaminen tukee yleensä myös osakekurssikehitystä.