Suomen talous elpyy koronakuopasta odotettua nopeammin. Esimerkiksi Nordea nosti ennustettaan Suomen talouskasvusta 3,5 prosenttiin, kun aiempi ennuste oli 3,0 prosenttia. Ensi vuonna kasvu kuitenkin hidastuu pankin ennusteessa kahteen prosenttiin.
Suomen vahva noususuhdanne näkyy myös työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä oli selvästi enemmän kuin vuosi sitten.
Avoimia työpaikkoja oli huhti-kesäkuussa 51 100, kun vuotta aiemmin määrä oli 35 400. Avoimien työpaikkojen määrä palautui kahden vuoden takaiselle koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Talouden elpyessä ennakoitua nopeammin Suomella ei ole enää samanlaista tarvetta finanssipoliittiselle elvytykselle, vaan nyt on siis oikea suhdannetilanne julkisen talouden vahvistamiselle. Näin esittää SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta blogissaan.
SAK vaatii veropohjan tiivistämistä
Julkisen talouden vahvistamisella Kaukoranta tarkoittaa verotusta, ei menosäästöjä.
”Käytännössä tämä tarkoittaa verotusta, koska aiempien vuosien kokemusten perusteella menosäästöt tarkoittavat käytännössä leikkauksia esimerkiksi koulutukseen ja muihin hyvinvointivaltion tärkeisiin palveluihin. Vaikka koronan talousvaikutukset jäivät pelättyä pienemmiksi, koronan aiheuttama kiireettömän hoidon lykkääminen, etäopiskelu ja eristäytyminen ovat aiheuttaneet sellaista sosiaalista velkaa, jota ei ole varaa leikkauksilla syventää.”
Kaukorannan mukaan veropohjien tiivistäminen erityisesti pääomien verotuksen osalta vahvistaisi julkista taloutta ja parantaisi verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta.
”Kehysriihessä hallitus sopi alustavasti 100–150 miljoonan euron julkista taloutta vahvistavasta verokokonaisuudesta. Tämä pitää toteuttaa täysmääräisesti, mutta nyt olisi järkevää tehdä enemmänkin”, pääekonomisti tuumaa.
Suomen nykyisessä osinkoverojärjestelmässä listaamattomista ja listatuista yhtiöistä saatuja osinkoja verotetaan eri tavalla.
SAK:n verolinjauksen mukaan listaamattoman ja listatun yhtiön osinkoverotuksessa olevaa suurta eroa ei voida pitää perusteltuna.
”Listaamattoman yhtiön osinkoverotuksen edullisuus luo myös jännitteitä suhteessa ansiotulon verotukseen. Osinkoverotus kannustaa erityisesti suurilla tulotasoilla ja suuren nettovarallisuuden yhtiöissä muuntamaan palkkatuloja osinkotuloiksi. Sen sijaan matalilla tulotasoilla palkka on osinkotuloa edullisempi ansiotuloverotuksen vähennysten takia”, SAK:n verolinjauksessa todetaan.
Osingon tuottoastetta laskettava
SAK vaatii, että listaamattoman yhtiön huojennetun osingon laskennassa käytettävää tuottoastetta on alennettava. Kaukorannan mukaan osinkoverotuksen ongelmia voitaisiin merkittävästi lieventää alentamalla listaamattoman yhtiön huojennetun osingon laskennassa käytettävää 8 prosentin tuottoastetta lähemmäs riskittömiä markkinakorkoja.
”Veropohjien tiivistäminen erityisesti pääomien verotuksen osalta vahvistaisi julkista taloutta ja parantaisi verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta”, Kaukoranta toteaa.
Kuitenkin myös kohdennetut verokevennykset ovat Kaukorannan mielestä mahdollisia.
”Jos hallitus pystyy sopimaan kunnianhimoisesta julkista taloutta vahvistavasta veroratkaisusta, se mahdollistaisi myös kohdennettuja verokevennyksiä. SAK on jo aiemmin esittänyt varainsiirtoveron alentamista keinona tukea työvoiman liikkuvuutta, mutta se pitää yhdistää isompiin verotuottoja lisääviin reformeihin, jotta kokonaisuus on tasapainoinen.”
Kaukorannan mielestä veroratkaisun pitää nyt vahvistaa julkista taloutta ja korjata kestävyysvajetta.
”Meillä ei ole varaa siihen, että kestävyysvajeen pelko johtaa taas uusiin koulutusleikkauksiin tulevaisuudessa”, hän varoittaa.
Aiemmin myös palkansaajajärjestö STTK:n ekonomisti Antti Koskela on kritisoinut listaamattomien yhtiöiden alhaista osinkoverotusta.
”Listaamattomien yritysten antelias verotus ei ole talouskasvulle tai investoinneille millään tavoin välttämätöntä. Sen voi päätellä jo siitä, että missään vertailukelpoisessa maassa listaamattomien ja listattujen yritysten maksamien osinkojen verotuksen ero ei ole näin räikeä”, Koskela totesi blogissaan viime keväänä.
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverolle löytyy myös puolustajansa.
Suomessa yrittäjä ei voi saada yrityksestään varoja kokonaan verovapaana, muistuttaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.
Kuismanen muistuttaa, että osinkoverotuksen huojennuksessa on kyse kahdenkertaisen verotuksen huojentamisesta. Maksetuista osingoista on verotettu ensin yrityksen tasolla ja sitten toiseen kertaan omistajan tasolla.
”Tämä ei ole suomalainen erikoisuus, ja usein tarkoituksenhakuisesti jätetään huomiotta yhtiön ja sen omistajan verotuksen kokonaisuus. Näin annetaan kuva, että varoja voisi nostaa kokonaan verovapaasti”, Kuismanen toteaa.
Listaamattomien ja pörssiyhtiöiden osinkojen verotuksen ero
Suomessa listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verokohtelu määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella.
Osingosta, joka vastaa enintään 8,0 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa. Tällöin osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa, jonka osinkovero on 7,5 prosenttia. Sen ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 prosenttia.
Osinkojen verotus pörssiyhtiöstä poikkeaa merkittävästi listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksesta. Tavallisen osakesäästäjän saama osinko listatuista yhtiöistä on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa. Yksityishenkilön ja kuolinpesän saamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.
Listattujen yhtiöiden pääomatulona verotettavasta osingon osasta menee veroa 30 prosenttia. Jos osingon ja muiden verotettavien pääomatulojen yhteismäärä verovuonna on suurempi kuin 30 000 euroa, pääomatulon veroprosentti on 34.
Osingosta menevän veron määrä pörssiyhtiöstä on siten joko 25,5 tai 28,9 prosenttia.
