Makrotalous

Työttömyysaste laski 6,5 prosenttiin – Keskuskauppakamari: Työvoimapulan vuoksi tarvitaan rakenneuudistuksia

Kuva: Tilastokeskus.

Työllisyyden parantuminen on tuonut mukanaan uusia haasteita.

Suomen talous rullaa yhä kovemmilla kierroksilla. Koko Suomen kansantalouden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi heinäkuussa 5,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa 16,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Työllisyystilanne kohenee Suomessa nyt ripeästi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2021 elokuussa 104 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 33 000 vähemmän kuin vuoden 2020 elokuussa.

Työllisyysasteen trendiluku oli 72,8 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 7,6 prosenttia.

Työllisyysaste  eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli elokuussa 73,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 70,1 prosenttia. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi viime vuoden elokuusta 2,6 prosenttiyksikköä 74,2 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 4,0 prosenttiyksikköä 72,5 prosenttiin. 

Työttömyysaste  eli työttömien osuus työvoimasta, oli elokuussa 6,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia. Miesten työttömyysaste laski viime vuoden elokuusta 1,1 prosenttiyksikköä 6,8 prosenttiin ja naisten työttömyysaste laski 1,7 prosenttiyksikköä 6,1 prosenttiin.

Työllisyyden kohentuminen ei johdu hallituksen toimenpiteistä

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää työllisyysasteen kasvua hyvänä, noususuhdanteen mukanaan tuomana asiana. Hän kuitenkin muistuttaa, että tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia, joilla hallituksen lupaama pysyvä parannus työllisyysasteeseen saadaan lunastettua.

Romakkaniemen mukaan parantuneet luvut johtuvat suurelta osin koronapandemian jälkeisestä noususuhdanteesta, eivät niinkään hallituksen työllisyystoimenpiteistä. Hallituksen ei pitäisikään tyytyä koronan jälkeisen noususuhdanteen aiheuttamaan nosteeseen vaan tehdä julkista taloutta vahvistavia rakenteellisia uudistuksia.

”Julkisen talouden menot ovat tällä hallituskaudella paisuneet kuin pullataikina, vaikka koronan aiheuttamat kulut jätettäisiin huomioimatta. Suomi velkaantuu hurjaa vauhtia. Velkaantumisen vastapainoksi tarvitaan julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia, mutta niitä ei ikävä kyllä ole näkynyt”, sanoo Romakkaniemi.  

Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurin mukaan hallitus on nyt 78 000 työllisen päässä tavoitteestaan. Samalla kun työllisten määrä kasvaa, rajoittaa pula osaavasta työvoimasta yritysten kasvua. Kauppakamarien kyselyn mukaan noin 75 prosenttia yrityksistä kärsii työvoimapulasta ja lähes 70 prosenttia kokee osaajapulan rajoittaneen yrityksen kasvua ja liiketoimintaa.  

”Tilanne osaavan työvoiman saatavuuden osalta näyttää karulta. Kuten kyselyn tuloksetkin osoittavat, työvoiman tarjontaa lisääviä työllisyystoimia tulee tehdä pikaisesti. Meillä on aito huoli siitä, että kasvu takkuaa osaajapulaan”, Romakkaniemi sanoo. 

Vahvistusta Romakkaniemen huolille työvoimapulasta saatiin tällä viikolla, kun teollisuuden työnantajaliitto Teknologiateollisuus Ry ilmoitti alan tarvitsevan kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa – vuosittain noin 13 300.

Liiton mukaan kääntyvän Suomen osaajapula uhkaa romuttaa teollisuuden digivihreän uudistumisen mahdollistaman talouskasvun ja hyvinvoinnin ylläpidon.

Teknologiateollisuudessa työskentelee tällä hetkellä 317 000 työntekijää, joten 130 000 uuden osaajan tarve on iso lisäys. Jos se ei toteudu, Suomen teollisuuden digivihreän uudistumisen mahdollistama, kestävä talouskasvu jää toteutumatta, liitto varoittaa.

Tilannetta pahentaa lisäksi se, että osaajatarpeita on myös muilla aloilla eikä oppilaitoksista valmistu tarpeeksi osaajia.

Työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava

Teknologiateollisuuden tuoreen osaajatarveselvityksen mukaan yrityksistä jopa 87 prosenttia onkin kiinnostunut rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia seuraavien neljän vuoden sisällä. Metallien jalostuksessa ja tietotekniikassa kv-osaajien rekrytointia pohtii jopa 95 prosenttia vastaajista.

”Lahjomaton fakta on, että väestön ikääntymisen ja vähäisen syntyvyyden vuoksi työikäisen väestön määrä vähenee lähivuosina rajusti eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Suomen vientiteollisuus olisi nyt erittäin hyvissä asemissa globaalissa digivihreässä markkinassa. Jos me haluamme varmistaa talouskasvun, hyvinvointipalvelut ja elintason, meidän ainoa mahdollisuutemme on helpottaa työhön johtavaa maahanmuuttoa monin eri tavoin – ja nopeasti”, kertoo varatoimitusjohtaja Minna Helle.

Teknologiateollisuuden rekrytointitarpeesta puolet selittyy yritysten arvioimalla toimialan kasvulla ja puolet eläköityviä korvaavilla uusilla osaajilla. Samalla korkea osaaminen työpaikoilla on kasvanut viime vuosina nopeasti: teknologiateollisuuteen rekrytoitavista jo 60 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen. Myös ammattiosaajista on merkittävä, 1500 osaajan vuosittainen vaje.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan osaajapulaa voidaan ratkaista osin yritysten, oppilaitosten ja työvoimahallinnon kumppanuuksilla ja jatkuvan oppimisen palveluilla. Myös työperäisen maahanmuuton lupaprosessien joustavoittamisen lisäksi osaajia ja heidän perheitään on houkuteltava Suomeen ja uusiin kotikaupunkeihinsa nykyistä paremmin. Tällä hetkellä tulijoiden koulutetut puolisot eivät työllisty Suomessa eivätkä perheet ja lapset saa helposti englanninkielisiä palveluita.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös