Energian hinta on noussut rajusti eteenkin kesän jälkeen. Syyskuun 2021 keskihinta sähköpörssi Nord Poolissa oli Suomen hinta-alueella 96 prosenttia korkeampi kuin syyskuussa keskimäärin vuosina 2010 – 2020.
Energian hinta on noussut myös Euroopassa ja muualla maailmassa. Kivihiilen, sähkön ja erityisesti maakaasun voimakasta pörssihintojen nousua Keski-Euroopassa havainnollistaa hyvin OP Ryhmän ekonomistin, Tomi Kortelan jakama kuvaaja Twitterissä.
Euroalueen inflaatio oli syyskussa 3,4 %. Yksi ajuri on energian hinnan nousu (inflaatio 17.4 %). Jos markkinahinnat välittyvät kuluttajahintoihin, ei nousu jää tähän. Pysyvämmän inflaation tiellä seuraa steppi olisi energiahintojen välittyminen palkkoihin. Tähän on vielä matkaa. pic.twitter.com/mWNqB39lqg
— Tomi Kortela (@KortelaTomi) October 1, 2021
Energian hinnannousulla on monia taustasyitä, joille yhteinen nimittäjä on energian kysynnän ja tarjonnan epätasapaino.
Päästöoikeuksien kohonneet hinnat, talouden elpyminen kaikkialla maailmassa koronasta, maakaasuvarastojen tyhjeneminen Euroopassa kylmän talven jäljiltä, Norjan heikot vesivarat sekä maakaasun ja kivihiilen kohonneet hinnat ovat saaneet sähkön hinnan kohoamaan ennätyslukemiin.
Taustavaikuttajana on niin sanottu vihreä siirtymä fossiilipolttoaineista uusiutuvaan energiaan ja siirtymään liittyvä päästökauppamekanismi. Kiina on vähentänyt kivihiilen louhintaa kiristyneiden ympäristönormien vuoksi.
Lisäksi Saksa on sulkenut ja sulkemassa ensi vuoden loppuun mennessä kaikki ydinvoimalansa, eivätkä Venäjän maakaasutoimitukset ole vastanneet kasvavaan kysyntään. Myöskään öljyntuottajamaiden öljyn tarjonta ei ole kasvanut odotetulla vauhdilla.
Johtaako energiakriisi stagflaatioon?
Energian hinnannousu lisää riskiä stagfaatiosta eli yhtä aikaa ilmenevästä korkeasta inflaatiosta ja hitaan talouskasvun yhdistelmästä. Kohoava inflaatio saattaisi pakottaa keskuspankit nostamaan korkotasoa ja keventämään arvopaperien osto-ohjelmaa, mikä saattaisi olla myrkkyä talouskasvulle.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist arvioi, että USA:n tuorein työllisyysraportti oli heikko ja se lisää stagfaation riskiä.
”Vaikka edellisiä kuukausia revisioitiin ylöspäin, ei se muuta sitä tosiasiaa, että syyskuun luku 194 000 oli kehno. Kertoo huonoa #USA:n työmarkkinoiden elpymisestä ja aiheuttaa harmaita hiuksia Fedille. Ilmassa on enemmän kuin ripaus stagflaatiota”, Appelqvist toteaa Twitterissä.
OP Varainhoidon strategi ja salkunhoitaja Patrik Moring ei kuitenkaan pidä kuitenkaan todennäköisenä, että keskuspankit lähtisivät kasvua rajoittamaan kiristävällä rahapolitiikalla, koska korkojen nousulla aiheutettaisiin niin paljon suurempaa vahinkoa erittäin velkaantuneessa maailmassa.
Energian hinnan nousun ongelmat ilmenevät Moringin mukaan toisella tavalla.
”Suurempi uhka energian hinnan noususta tulee sen kautta, miten se vaikuttaa kulutuskysyntään ja sitä kautta kasvunäkymiin. Kohoavat energian hinnat vievät tilaa muulta kulutukselta sekä kotitalouksien, että yritysten toiminnassa”, Moring toteaa.
Vaikka tämän hetken energiaongelmat ovat luultavasti tilapäisiä, on niillä kuitenkin vaikutuksia kasvunäkymiin ja yritysten tuloskehitykseen, Moring arvioi.
”Eurooppa on erityisen haavoittuvaisessa asemassa, sen ollessa pitkälti riippuvainen tuontienergiasta. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kärsivät suuresti kallistuvan maakaasun myötä, mikä tarkoittaa pienempää osaa tuloista muihin tuotteisiin ja palveluihin.”
Samalla taloudessa on yhä positiivisiakin näkymiä.
Moringin mukaan kuluttajille on kertynyt pandemian aikana puskuria säästöjen muodossa, ja nämä purkautunevat tulevaisuudessa lisäkulutuksen muodossa. Yrityksillä on puolestaan patoutunutta investointitarvetta.
OP Varainhoito ei usko väliaikaisten talouden pullonkaulojen aiheuttavan pysyvää vahinkoa talouskehitykselle, vaan pitää vahvaa kasvua ja elvyttävää talouspolitiikkaa todennäköisenä vielä ainakin ensi vuoden loppuun asti.
Japanin osakemarkkinoilla mahdollisuuksia
Osakkeet ovat tulleet energiaongelmien vuoksi alaspäin reippaasti useilla keskeisillä osakemarkkinoilla. Jos energiaongelmat ovat väliaikaisia, saattaa tilanne tarjota hyviä ostopaikkoja. OP Varainhoito näkee tilanteen otollisena osakeostoihin.
”Mielestämme korjausliikkeitä kannattaa edelleen hyödyntää osakkeiden ostamiseen”, Moring esittää.
Osakenäkemyksessään OP Varainhoito on kuitenkin aiempaa varovaisempi Euroopan osalta.
Lyhyellä aikavälillä sekä Kiinan aiheuttamat paineet kasvulle, että energiakriisin kärjistyminen vaikuttavat negatiivisesti Euroopan kehitykseen, Moring toteaa.
Varainhoitoyhtiö on muuttanut painotuksia osakesijoituksissaan siten, että se on nostanut Japanin painotusta merkittävästi.
”Japani on myös globaalin kasvun jatkumisesta hyötyvä talous, jossa viimeaikainen rokotekehitys on ollut erittäin rohkaisevaa. Maalle valittiin juuri uusi pääministeri, jonka johdolla tulemme näkemään aiempaa voimakkaammin elvyttävää politiikkaa, josta maan osakemarkkinat pääsevät hyötymään. Japanin osakemarkkinat ovat kuluvan vuoden aikana jääneet selvästi Eurooppaa heikommaksi, ja nyt näemme, että tilanteen korjaamiseen on hyvät mahdollisuudet”, Moring summaa.
Nykyisen kaltaisessa ympäristössä osakkeet yleisesti, ja niiden sisällä sykliset markkina-alueet, pärjäävät edelleen hyvin, joten osakkeet pysyvät ylipainossa, salkunhoitaja kertoo.
Korkotasossa on edelleen maltillista painetta yläsuuntaan, minkä vuoksi korkosijoitus ja korkoriski ovat OP Varainhoidon näkemyksissä alipainossa.