Oma talous

Näin vanhemmat voivat jakaa lapsilleen ennakkoperintöä ilman veroa

Vanhemmat voivat jakaa lapsilleen perintöä jo eläessään. Tätä ennakkoperintöä käsitellään verotuksessa lahjana.

Ennakkoperintöä verotetaan kuten normaalia lahjaa eli siitä on maksettava lahjavero. Veroa tulee kuitenkin maksaa vain, jos ennakkoperinnön arvo on 5 000 euroa tai enemmän. Vanhemmat voivat siis lahjoittaa lapselleen perintöä pienemmän summan verotta.

Perintö- ja lahjaverotuksessa veroasteikot ovat progressiiviset, eli veroprosentti kasvaa asteittain sitä suuremmaksi, mitä suurempi on lahja. Progressiivisuuden vuoksi useat lahjat lasketaan verotuksessa yhteen.

Kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen arvot siis lasketaan yhteen, ja mikäli niiden yhteenlaskettu arvo on 5000 euroa tai enemmän, maksetaan niistä yhteisesti lahjaveroa lahjaverotaulukon mukaisesti. Jos jostain lahjasta on jo maksettu veroa, maksettu vero vähennetään yhteenlasketuista lahjoista maksettavaksi määrättävästä verosta.

Esimerkki: Isä antoi tyttärelle 4 000 euron rahalahjan 1.10.2020. Myöhemmin, 1.5.2021, isä lahjoitti tyttärelle lisäksi 2 000 euroa. Lahjojen yhteisarvo on 6 000 euroa. Koska 5 000 euron raja tulee täyteen, tytär tekee lahjaveroilmoituksen 1.5.2021 saamastaan lahjasta ja ilmoittaa siinä myös 1.10.2020 saamansa lahjan. Tytär maksaa lahjaveroa lahjojen 6000 euron yhteisarvosta 1. veroluokan mukaan. Lahjavero on 180 euroa.

Tämä lahjojen yhteen laskeminen koskee kuitenkin vain samalta perinnönantajalta saatuja lahjoja.

Vanhemmat voivat verovapaasti lahjoittaa alle 5000 euron arvosta lahjoja kolmen vuoden välein.

Lahjojen yhteenlaskussa ei kuitenkaan huomioida kaikenlaisia lahjoja.

Veronmaksajain keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholm kertoo, että tällainen lahja ovat esimerkiksi ulkomainen lahja, johon Suomella ei ole verotusoikeutta. Tällaisia lahjoja ovat myös kauppa, jossa vastike on enemmän kuin kolme-neljäsosa saadun omaisuuden arvosta tai enintään 4 000 euron henkilökohtaiseen käyttöön tuleva koti-irtaimistolahja tai kasvatus-, koulutus- tai elatuslahja.

Vanhemmat voivat siis maksaa lapsensa puolesta esimerkiksi vuokran, sähkön, koulukirjat tai ruokaostokset, Lindholm kertoo.

Lahjaveroa on maksettava kuitenkin rahalahjojen lisäksi yli 5000 euron lahjoista, jotka ovat esimerkiksi pörssiosakkeita, rahasto-osuuksia, asunto-osakkeista, kiinteistöjä, autoja tai vaikkapa lahjana saatuja eläimiä tai arvoesineistä.

Ero tavallisen lahjan ja ennakkoperinnön verotuksessa ilmenee vasta vanhemman kuoleman jälkeen, perinnönjaon ja perintöverotuksen yhteydessä. Perittävän kuoltua arvioidaan, mitkä hänen antamansa lahjat tai lahjanluontoiset etuudet on otettava huomioon ennakkoperintönä, jotta perillisten jako-osuudet pystyttäisiin määrittelemään.

Jos lahja katsotaan ennakkoperinnöksi verotuksen yhteydessä, katsotaan se ennakkoperinnöksi myös perinnönjaon toimittamisen yhteydessä. Pääsääntönä voidaan pitää, että jos jotakin saantoa ei todellisessa perinnönjaossa voida ottaa huomioon, ei sitä myöskään lähtökohtaisesti veroteta.

Perillisille annetut lahjat, joita ei katsota ennakkoperinnöiksi, huomioidaan lahjanantajan kuoleman jälkeisessä perintöverotuksessa vain, jos perillinen on saanut lahjan perinnönjättäjän kuolemaa edeltävän kolmen vuoden aikana. Lahjan arvo lisätään perillisen perintöosuuteen ja syntyneen yhteissumman perusteella määrätään perintövero.

Perintöveron määrästä vähennetään aiemmin maksettu lahjavero, ja mahdollista erotusta aiemmin maksetun lahjaveron ja perintöveron välillä ei makseta takaisin.

Lähteet:

Minilex
Vero.fi

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös