Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä, jolla on palveluksessaan palkattua työvoimaa tai yksinyrittäjä kuten ammatinharjoittaja tai freelancer. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 kaikista yrittäjistä työnantajayrittäjiä oli 103 000 ja yksinyrittäjiä 232 000 henkeä.
Yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien ja freelancereiden tulotaso jää jälkeen palkansaajista, iso osa yksinyrittäjistä on huomattavan pienituloisia ja 25 prosenttia kuuluu alimpaan tulodesiiliin, kun vastaava osuus palkansaajista on kahdeksan prosenttia.
Hanna Sutelan ja Anna Pärnäsen vuonna 2014 laatiman tutkimuksen mukaan yksinyrittäjiä yhdistää neljä tekijää: 1) epävarmuuden sietokyky, riskinotto ja päättäväisyys, 2) asiantuntemus ja aikaisempi työkokemus, 3) muuttunut tilanne tai houkutteleva mahdollisuus ja 4) tyytymättömyys aiempaan työhön.
Freelancer-työ houkuttelee Joustavuudella ja vapaudella.
Joustavuus tarkoittaa sitä, että työtehtävien määrä saattaa vaihdella rajusti. Joustavuus näkyy myös niin, että freelancer voi olla tilanteesta riippuen työntekijän tai yrittäjän asemassa, palkkaa tai työkorvausta saaden, määräaikaisella työsopimuksella tai keikkatyötä tehden, tai useita eri työmuotoja yhdistellen
Media-alan freelancer ja Yleinen työttömyyskassa YTK:n jäsen Reetta Somppi kuvailee itsensä työllistäjän kiperää asemaa työmarkkinoilla. Freelancerina hän sijoittuu jonnekin työllistetyn ja työttömän välimaastoon – ja siksi esimerkiksi asuntolainaa on vaikea saada.
”Mun kuukausipalkka voi olla 400 euroa tai 4000 euroa. En voi tietää, miten paljon mulla on töitä ja miten paljon niitä jaksan tehdä. Esimerkiksi pankkilainaa hakiessa vakaat vuosituloni eivät riitä, kun tulot vaihtelevat vuoden sisällä hirveästi”, Somppi kertoo.
Somppi työskentelee kamera-assinstenttina kotimaisissa elokuva-, tv- ja mainostuotannoissa. Hän kertoo olevansa unelma-ammatissaan, mutta toisaalta hän tiedostaa työmuotonsa riskit: mistä toimeentulo järjestyisi, jos vaikkapa loukkaantuminen pakottaisi lopettamaan työt kuukausiksi?
”Me yrittäjät ja freelancerit olemme tottuneet joustamaan, mutta yhteiskunta meidän ympärillämme ei jousta samalla tavalla.”
Perttu Pölösen juontaman Avoin työlle -podcastin ensimmäisessä jaksossa Reetta Somppi ja futuristi-tietokirjailija Pölönen lähtevät purkamaan työelämän jämähtäneitä asetelmia. Avausjaksossa pohditaan sitä, miten suunnitella elämäänsä, kun tulevista töistä ei ole varmuutta. Kannattaako unelmatyön vuoksi hyväksyä jatkuva epävarmuus?
