Tänä vuonna kartonki ohitti jo vientitilastoissa ensimmäistä kertaa paperin.
Metsäjätti UPM Ilmoitti elokuussa 2020 suunnittelevansa toimintansa tehostamista kilpailukykynsä varmistamiseksi. Yhtiön aikoo sulkea Kaipolan paperitehtaan pysyvää Suomessa, Shottonin paperitehtaan myyntiä Walesissa sekä UPM Communication Papersin liiketoimintatiimien toiminnan tehostamista, jotta liiketoiminta-alueen kilpailukyky voidaan varmistaa.
Kaipolan tehtaan sulkemisen taustalla on isot globaalit muutosvoimat metsäteollisuudessa. Digitalisaatio etenee ja sanomalehtipaperin kysyntä laskee.
Kartongin kohdalla tilanne tyystin toinen. Verkkokaupan kasvu lisää maailmanlaajuisesti pakkausmateriaalien tarvetta.
Pakkausmateriaalien kasvavaa kysyntää maailmalla tukevat muuan muassa kaupungistuminen, muutokset väestörakenteessa ja digitalisaatio.
”Esimerkiksi kaupungeissa asuvien osuus maailman väestöstä kasvaa nykyisestä 56 prosentista 63 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Pakkauskoot kuluttajille pienenevät, mutta samalla määrät lisääntyvät pienperheiden ja sinkkutalouksien yleistyessä. Samaan aikaan digitalisaatio lisää verkkokauppaa ja tarve yhä vastuullisemmille pakkauksille kasvaa”, kertoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.
Metsäteollisuus elää vahvasti viennistä. Metsäteollisuus ry:n mukaan metsäteollisuuden tuotannosta 50–97 prosenttia menee vientiin, riippuen tuoteryhmästä. Vuonna 2020 korkein vienti-intensiteetti oli kartongilla, 97 prosenttia, ja matalin sellulla, 50 prosenttia.
Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo laski vuonna 2020 reaalisesti edellisvuodesta 14 prosenttia. Tärkein syy viennin laskulle oli työtaistelut, kertoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Eeva Vaahtera.
Suomen metsäteollisuustuotteiden vientitulot ovat valtaosin peräisin massa- ja paperiteollisuuden tuotteista. Vaahteran mukaan niiden vientiarvo laski 7,86 miljardiin euroon viime vuonna, mikä oli 16 prosentin pudotus edellisvuoteen verrattuna.
Tuoteryhmittäin tarkasteltuna sekä paperin että kartongin osuudet ylsivät molemmat 27 prosenttiin metsäteollisuustuotteiden viennin arvosta. Massan osuus oli 18 prosenttia, ja paperi- ja kartonkijalosteiden osuus jäi neljään prosenttiin.
Päällystetty kartonki on noussut Suomen tärkeimmäksi metsäteollisuuden vientituotteeksi.
”Massa- ja paperiteollisuuden ja samalla koko metsäteollisuuden merkittävin vientituote oli muu päällystetty kartonki 17 prosentin osuudellaan metsäteollisuuden viennin arvosta. Tähän sisältyvät monikerroksiset, kaoliinilla sekä muovilla päällystetyt kartongit ja pahvit”, kertoo Vaahtera.
Paperiviennin laskusuunta jatkuu.
Vaahteran mukaan sekä hienopaperin että aikakauslehtipaperin viennin arvo putosi vuoden takaisesta vajaalla kolmanneksella. Massateollisuuden tärkein tuote oli valkaistu sulfaattisellu 16 prosentin osuudellaan metsäteollisuuden viennistä, mutta sen vienti laski 22 prosenttia edellisvuodesta.
Puutuoteteollisuuden vientiarvo laski edellisvuodesta seitsemän prosenttia 2,5 miljardiin euroon, ja sen selvästi tärkein tuoteryhmä oli sahatavara. Sahatavaran osuus koko metsäteollisuuden vientiarvosta oli 15 prosenttia, mutta edellisvuoteen verrattuna sahatavaraviennin arvo supistui seitsemän prosenttia.
Metsäteollisuus ry:n mukaan kuluvana vuonna kartonki ohitti jo vientitilastoissa ensi kertaa paperin, joka on hallinnut metsäteollisuuden vientituotteiden ykkössijaa vuosikausia.
Tammi-kesäkuun aikana paperituotteita vietiin 1,4 miljardilla eurolla kun taas kartonkituotteita vietiin 1,6 miljardilla eurolla.
”Viime vuoden ensimmäiseen puolikkaaseen verrattuna paperin ja kartongin vienti on kasvanut 4 prosenttia. Sen sijaan vuoden 2019 vastaavaan aikaan verrattuna paperin ja kartongin vienti on laskenut peräti 16 prosenttia. Vuoden 2019 tasosta ollaan siis reilusti jäljessä, eikä kartongin viennin kasvu ole täysin korvannut paperin viennin laskua”, kertoo Metsäteollisuus ry:n tilastoasiantuntija Marjukka Rautavirta.
