Makrotalous

Norja saattaa upottaa toiveet halvasta sähköstä

Vesivarastot ovat Norjassa käyneet vähiin, mikä on osaltaan kallistanut jyrkästi ja nopeasti sähköhintaa myös Suomessa.

Painaako sitten Norja Suomen sähkön hintaa laskuun, jos ja kun maan vesivarastot paisuvat yli äyräidensä?

Pörssikonkari Hannu Angervuo alleviivaa epävarmuutta kotimaan sähkön hintatason kytkennässä Norjaan, joka vauhdittaa myyntiään Eurooppaan.

”Norja ryhtyy pian myymään 700 megawatin edestä sähköä merikaapelia pitkin Iso Britanniaan, mikä on jäänyt liikaa paitsioon kriisin keskellä”, Angervuo toteaa. 

Norjan sähkökauppa Englantiin nousee vielä kolmen kuukauden kuluttua 1 400 megawattiin, mikä vastaa noin 80 prosenttia Olkiluoto kolmosen 1600 megawatin tehosta.

”Ja Saksa alkoi ostaa kesäkuussa 2021 kaapeleita pitkin Norjasta samat megawatit kuin Englantikin”, Angervuo jatkaa. Norjan myynnit Saksaan ja Englantiin vastaavat koko Suomen ydinvoiman sähköntuotantoa.

Saksa ajaa ydinvoimalansa alas ensi vuoden loppuun mennessä. Samalla vihreä energia on vastatuulessa sijoittajien pelikentällä. Vihreän energian, kuten tuulivoimaloistaan tunnetun Vestaksen osakekurssi on kääntynyt loivaan laskuun

Suuret sijoittajat, kuten vipurahastot, ovat vauhdittaneet pääomien virtausta ”mustaan kultaan”, mikä tulee näkyviin öljysidonnaisten yhtiöiden osakekurssien nousupiikkinä.

Loppuvuoden tulosennusteissa energian hintariski

Kiinan raakaöljyn ostoja voi sinänsä kuvata ”rajattomiksi.” Raakaöljyn hinta rikkoi jo 84 dollarin tason barrelilta, joka on 159 litraa.

Esimerkiksi norjalaisen öljy-ja kaasualan projektiyhtiön Aker BP:n osakekurssi on kallistunut yli 40 prosenttia. Aker rakensi 1990-luvulla tilausarvoltaan satojen miljoonien eurojen tuotantolauttoja öljy-yhtiöiden Meksikonlahden kentille Porin Mäntyluodon telakalla, joka siirtyi taannoin vihreän energian Enersenselle.

Mäntyluoto eli Pori Offshore rakentaa nyt suurten tuulivoimaloiden runkoja. Enersensen osakekurssi on syystä tai toisesta halventunut noin viidenneksen kuukauden aikana.

Pörssiyhtiöt ovat jo sulkeneet tilikirjojensa kannet kolmannelta osavuodelta. Loppuvuoden ennusteet saattavat nostaa esiin energian hintariskin. 

”Energian hinta on lyhyessä ajassa keskimäärin kolminkertaistunut mistä voi tulla uusi ennakoimaton ongelma sekä kustannuskuorma teollisuudelle”, Angervuo pohtii. 

Hiilellä ja maakaasulla tuotetun sähkön hinta on kallistunut Euroopassa noin 30 euron per megawatin tasosta nykyiseen noin 130-160 euron tasolle. Lisäksi hiilidioksidin päästökiintiön hinta on EU-alueella kuluvan kohonnut vuoden alun 30 eurosta syyskuun yli 65 euroon. 

Suomessa sähkönkuluttajahinta ylittää jo Nordpoolin mukaan 110 euron tason. Hinnat ovat vuoden jaksolla kallistuneet keskimäärin neli- tai viisinkertaisesti Suomessa ja Euroopassa 

”Kysynnän ja tarjonnan tiimoilta voi energian kenttää kuvata sekavaksi. Lisäksi hintojen ennustettavuus on kadonnut pidemmältäkin aikaväiltä,” Angervuo toteaa.

Angervuo nostaa esiin teollisuuden tuottajahinnat, jotka kuvaavat teollisuuden tuotteiden verottomia myyntihintoja tehtaan portilla.

Uusimmat tilastojulkistukset kertovat teollisuuden tuottajahintojen jyrkästä kallistumisesta ja etenkin energian kalleuden seurauksena. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi kotimaan teollisuuden tuottajahinnat ampaisivat noin15,5 prosenttia ylös aikajaksolla, joka yltää vuoden 2020 elokuusta vuoden 2021 elokuuhun.

Energia vedättää yleistäkin hintakehitystä

Energian osuutta voi kuvata ”hyytäväksi” tuottajahintojen nousukierteessä EU:n alueella.

Tuottajahinnat kallistuivat energian kanssa heinäkuussa vuositasolla yhteensä 12,2 prosenttia ja euroalueella 12,1 prosenttia. Sektoreittain tuottajahintojen jyrkin vuositason eli 28,9 prosentin nousu tuli EU alueen energiasektorilla.

Tuottajahinnat peilaavat samalla inflaatiota eli ostovoiman laskua. Inflaatiolukujen pilkkomisessa tulee ilmi, että euroalueen vuosi-inflaation suurimmaksi vedättäjäksi tuli niin ikään energia 17,4 prosentin hinnan nousulla. 

EU:n syyskuun inflaatiotilaston mukaan euroalueen kuluttajahinnat ovat nousseet vuositasolla 3,4 prosenttia. Elokuussa vuositason inflaatio oli kolme prosenttia. 

Osa eurooppalaisten pankkien ekonomisteista on Angervuon mukaan alkanut kyseenalaistaa Euroopan keskuspankin ”vähättelevän” inflaatioennusteen pitävyyttä. Esimerkiksi Euroopan talouden veturin eli Saksan vuositason inflaatio on nyt 4,1 prosenttia. 

Suomen vuosi-inflaatio oli ennakkotietojen mukaan syyskuussa 2,1 prosenttia. 

Angervuo ei ryhdy ennustamaan tarkkoja prosenttilukuja loppuvuoden inflaatiolle, vaan muistuttaa uudesta merkkipaalusta Euroopan (EKP) ja Yhdysvaltain (FED) linjauksissa. Keskuspankit ovat pidentäneet aiemmasta ”väliaikaisuudesta” merkittävästi pidemmälle odotuksiaan inflaatioriskistä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös