Markkinakommentit

Onko sopiva hetki keventää osakesijoituksia?

Kiinan kiinteistömarkkinoiden riskit ja inflaatiopeikko saattavat johtaa karhumarkkinaan.

Kiinteistömarkkinat muodostavat peräti noin 30 prosenttia Kiinan kansantaloudesta. Se on merkittävästi suurempi osuus kuin tyypillisesti muissa maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kiinteistömarkkinan osuus on noin 15-18 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Hong Kongissa sijaitseva tutkimusyhtiö Rhodium Group arvioi, että Kiinassa on tällä haavaa asumattomia asuntoja noin 90 miljoonalle ihmiselle. Lukema on suurempi kuin esimerkiksi Saksan väkiluku.

Kiinassa onkin jo vuosia keskusteltu kiinteistökuplan mahdollisuudesta. Maan hallitus puuttui kiinteistömarkkinoiden riskeihin toden teolla viime vuonna, kun se julkaisi ”kolme punaista linjaa” hillitäkseen kiinteistömarkkinan korkeata velkaantuneisuutta, tonttien nopeata kallistumista ja kiinteistöjen myyntibuumia.

 ”Kolmessa punaisessa linjassa” määritettiin ylärajat kolmelle taloudelliselle tunnusluvulle. Ne koskevat lähinnä suuria kiinteistökehitysyhtiöitä. Kiinteistöyhtiö on oikeutettu 15 prosentin lisävelkaan seuraavana vuonna, jos se yltää kaikkiin kolmeen tunnuslukuun. 

Fantasia Holdings Group on tuorein kiinteistöalan ongelmayhtiö Kiinassa

Yhä useampi sijoittaja seuraa nyt kyseisiä tunnuslukuja. Se on johtanut tunnuslukuihin yltämättömien yhtiöiden rahoituskustannusten kallistumiseen, ja saattaa tuoda mukanaan maksuvaikeuksia. Tuorein ongelmiin ajautunut kiinteistökehitysyhtiö on Fantasia Holdings Group, joka ei onnistunut maksamaan 4. lokakuuta erääntyneen yhteensä 206 miljoonan dollarin joukkolainan pääomaa takaisin. 

Kiinan kiinteistömarkkinoiden tilanne on myös globaalin talouskasvun kannalta huolestuttava, sillä viimeisen 10 vuoden aikana maailman talouskasvusta noin kolmannes on ollut Kiinan ansiota.

Korkean inflaation jatkuminen tarkoittaisi heikkoja vuosia osakemarkkinoille

Toinen merkittävä riski osakemarkkinoilla on tällä hetkellä inflaatio. Sijoittajat pelkäävät globaalia energiakriisiä, koska monien energiatuotteiden kuten maakaasun, kivihiilen, öljyn ja sähkön hinta on kallistunut voimakkaasti viime kuukausien aikana. Inflaatio ei rajoitu pelkästään energiatuotteisiin, vaan komponenttipula on johtanut siihen, että muun muassa käytetyt autot ovat kallistuneet huimasti. 

Myös elintarvikkeet ovat saaneet osansa inflaatiopeikosta. UN Food and Agriculture -organisaation (FAO) mukaan ruoan hinta kallistui globaalisti lähes 33 prosenttia vuodessa syyskuun loppuun mennessä. Taustalla on työvoimapula, korkeampi energian hinta ja sääolosuhteet.

Tällä hetkellä myös rahti- ja kuljetuskustannusten kallistuminen uhkaa nostaa monien tuotteiden hintoja välillisesti. 

Osakemarkkinoille korkea inflaatio ja sen jatkuminen olisi myrkkyä, sillä sen vuoksi sijoittajat hinnoittelisivat merkittävästi korkeampaa korkotasoa. Tämän hetken historiallista keskiarvoa korkeampi osakemarkkinoiden arvostustaso selittyy paljon nollakorkotasolla. Jos koronnosto-odotukset voimistuvat, tarkoittaa se siis lisää laskua osakemarkkinoilla. 

Korkeampi korkotaso saattaisi johtaa monenlaisiin ongelmiin riskisissä sijoitusinstrumenteissa. Viimeisen vuoden aikana osakkeiden lisäksi kiinteistöt ja tietyt muut sijoituskohteet ovat kallistuneet voimakkaasti osittain juuri matalan korkotason ansiosta.

Inflaatio uhkaa myös yhtiöiden tuloskasvua, koska se johtaa monilla yrityksillä korkeampiin kustannuksiin. Se myös heikentää kansalaisten ostovoimaa, mikä näkyy ennemmin tai myöhemmin yhtiöiden myyntilukemissa. Lisäksi myös pahentunut työvoimapula heikentää yhtiöiden liiketoiminnan kasvua.

Uhkakuvana on 1970-luvun kaltainen stagflaatio eli korkea inflaatio ja matala talouskasvu. 

Inflaatiokehityksen näkyvyys on kuitenkin sumea. Tällä haavaa näyttää siltä, että ainakin syksyllä ja kenties talvella inflaatio pysyttelee yli keskuspankin tavoitetason. 

Tilanteen jatkuessa energiayhtiöt ovat todennäköisesti sijoituskohteista suurin voittaja. Sijoittajan kannattaa analysoida niiden osuutta omassa salkussa. 

Myös vahvan hinnoitteluvoiman yritykset pärjäävät yleensä kuluttajahintojen noustessa. Ne onnistuvat paremmin viemään kohonneet kustannukset tuotteiden tai palvelun hintoihin. Se on yleensä vahvan brändin tai erottuvuuden ansiota.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös