Suomi on onnistunut ajoittain käyttämään maabrändäyksessä Pohjoismaita, mistä sille on ollut suuri hyöty.
Toisen maailmansodan jälkeen Pohjoismailla oli hyvin erilaisia kokemuksia vuosista 1939-1945. Suomella oli kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan (1939-1940) ja (1941-1944). Natsi-Saksa oli miehittänyt Norjan ja Tanskan (1940-1944). Islanti oli miehitetty ensin Brittien toimesta ja sitten Yhdysvaltain aloitteesta. Ruotsi säilytti sodassa puolueettomuutensa.
Pohjoismailla oli kuitenkin visio yhdistyneistä Pohjoismaista sodanjälkeisessä maailmassa. Neuvottelut Pohjoismaiden puolustusliitosta sodan jälkeen käytiin varsin vakavassa hengessä. Norjasta ja Tanskasta tuli kuitenkin Naton jäseniä ja Pohjoismaiden puolustusliitto kariutui. Ruotsi pysyi puolueettomana ja Suomi teki Neuvostoliiton kanssa sopimuksen vuonna 1948 sopimuksen ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta. Sopimus rajoitti Suomen länsi integraatiota.
1950-luku oli pohjoismaisen yhteistyön kulta-aikaa. Pohjoismainen yhteistyö oli vakiintunut kansainvälisen yhteistyön alueella. Käytännön vaikutus oli, että pohjoismainen yhteistyö helpotti tavallisten ihmisten elämää. Vuosina 1952-1958 perustettiin yhteinen työmarkkinalainsäädäntö, sosiaalinen yleissopimus ja passiliitto. Yhteistyö vahvistui myös politiikan ulkopuolella.
Pohjoismaiden neuvosto on perustettu edistämään yhteistyötä jäsenmaiden parlamentaarikkojen välillä. Pohjoismaiden ministerineuvosto on perustanut edistääkseen virkamiesten välistä yhteistyötä. Näillä toimielimillä ei ole valtaa säätää lakeja.
Pohjoismaiden neuvoston filosofia edustaa sitä, että yhdessä tekeminen voi saavuttaa enemmän kuin yksittäiset ponnistelut. Toimielimet ovat tehneet perusteellista työtä helpottaakseen erilaisia oikeudellisia rajoituksia. Esimerkiksi pohjoismaalaisten mahdollisuus matkustaa, oleskella, työskennellä tai hakea terveydenhoitoa.
Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Myöhemmin perustamisen jälkeen perustettiin taloudellisen yhteistyön komitea.
Nationalismi Suomessa
Napoleonin sodan jälkeen Pohjoismaissa tapahtui dramaattinen muutos, kun Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa vuonna 1809 ja Tanskan-Norjan kuningaskunta kukistettiin vuonna 1814. Tässä tilanteessa Pohjoismaiden oli määriteltävä identiteettinsä uudelleen. Kansankulttuurista tuli siinä mielessä ratkaiseva. Kalevala julkaistiin vuonna 1835 ja romantiikan aikakausi alkoi.
Vuoden 1880 jälkeen teollistuminen muutti dramaattisesti Pohjoismaiden yhteiskuntia. Ulkoilemisesta tuli suomalinen tapa kasvattaa lapsia kansalaisiksi. Sauvakävelystä tuli suosittu ulkoilumuoto, jota voitaisiin kuvata myös kansanliikkeeksi. Sauvakävelystä on tullut osa kansakunnan brändiä ja se on suosittu myös ulkomailla, erityisesti saksankielisissä maissa. Jopa kansainvälinen sauvakävelyyhdistys on olemassa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Pohjoismaissa luonto on ollut keskeinen osa nationalismin ilmaisua ja Suomen kannattaa käyttää Pohjoismaista brändiä enemmän, koska siitä saa huomattavasti enemmän taloudellista hyötyä ja samalla tehdään Suomi tunnetuksi maailmalla.
Exelin mahdollisuus
Kotimainen Exel on tunnettu erittääin laadukkaiden sauvojen valmistaja. Murtomaahiihto, sauvakävely, rullaluistelu tai laskettelu, löydät oikeat sauvat Exelin mallistosta. Exelillä on suuret markkinat Aasiassa ja Afrikassa, jossa kaupunkien väkimäärä kasvaa räjähdysmäisesti. Kaikki on kiinni markkinoinnista ja siinä ”Pohjoismaat” on markkinarako, johon Suomen kannattaa tarttua.
Pysyäkseen kiinnostavana brändin pitää kehittää ihmisiä ajattelussa ja toiminnassa muitavien muutosten mukana. Siksi tuloksellisessa brändimarkkinoinnissa on tärkeä kokonaisvaltainen ja jatkuva vuorovaikutus kohderyhmäsi kanssa. Tässä työssä kaikki tekosi merkitsevät – nekin, jotka päätät tehdä tekemättä. Kaikki teot ja tekemättä jättämiset ovat avain kokemusten muuttaminen mieleen jääviksi tuotemerkin kokemuksiksi.
