Yhdysvallat julkaisi perjantaina työllisyys- ja työttömyystilastoja, jotka olivat selvästi odotuksia heikompia.
Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen kausitasoitettu määrä kasvoi Yhdysvalloissa syyskuussa vain 194 000 työpaikalla. Lukema jäi kauas odotuksista, sillä ekonomistien konsensusennuste oli 500 000 uutta työpaikkaa.
Työpaikkojen määrä on nyt selvästi hidastumassa, sillä elokuussa maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen määrä kasvoi tarkistettujen lukujen mukaan 366 000 työpaikalla.
Syyskuun työllisyyden kasvuluvut ovat hitaimmat tänä vuonna.
USA:n työttömyysaste laski 4,8 prosenttiin, mikä johtuu osittain siitä, että työvoiman osallistumisaste laski erityisesti naisten keskuudessa.
Markkinoilla iso kysymys on, vaikuttaako hidastuva työllisyyden kasvu keskuspankin aikeisiin kiristää rahapolitiikkaa.
Viimeisimmässä kokouksessaan USA:n keskuspankki Fed päätti tulevasta arvopaperiostojen linjastaan. Mikäli inflaatio- ja talouskehitys jatkuvat nykyisellään, Fed voisi aloittaa joukkolainaostojen vähentämisen vielä tämän vuoden puolella marraskuussa.
Vielä tällä hetkellä Yhdysvaltain keskuspankki ostaa joukkolainoja markkinoilta noin 120 miljardilla dollarilla kuukaudessa. Nordean mukana on hieman epäselvää, jatkaako keskuspankki ostoja maltilliseen tahtiin tämän jälkeenkin, jotta sen tarjoaman likviditeetin määrä pysyisi samana suhteessa talouden alati kasvavaan kokoon.
Fedin avomarkkinakomitean jäsenien arvion mukaan ensimmäisen koronnoston ajankohta voisi olla ensi vuonna. Vielä kesäkuun korkokokouksessa keskuspankkiirit arvioivat ensimmäisen koronnoston ajankohdaksi vasta vuotta 2023.
Korot jatkavat noususuunnassa
Rahapolitiikan kiristyminen riippuu ennen kaikkea siitä, miten inflaatio ja inflaatio-odotukset kehittyvät. Mikäli työmarkkinatilanne heikkenee, saattaisi keskuspankki joutua lykkäämään suunniteltua rahapolitiikan kiristämistä, mikäli inflaatiopaineet hellittävät.
Fedin pääjohtaja Jerome Powell totesi edellisen kokouksen jälkeen, että rahapolitiikan kiristäminen edellyttää ”kohtuullisen hyvää työllisyysraporttia” syyskuulta. Niin ei nyt siis tapahtunut.
USA:n pitkät korot ovat olleet nousutrendissä heinäkuusta 2020 lähtien, jolloin 10-vuoden velkakirjan korko oli vain hieman yli 0,5 prosenttia.
Heikko työllisyysraportti ei yllättäen muuttanut korkojen noususuuntaa, vaan pitkä korko nousi perjantaina 1,57 prosentista 1,61 prosenttiin.
Osakemarkkinoilla reaktiot työllisyysraporttiin olivat vaatimattomia.
Stagflaatioriski kasvanut
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist arvioi, että USA:n työllisyysraportti on heikko ja se lisää stagfaation riskiä.
”Vaikka edellisiä kuukausia revisioitiin ylöspäin, ei se muuta sitä tosiasiaa, että syyskuun luku 194 000 oli kehno. Kertoo huonoa #USA:n työmarkkinoiden elpymisestä ja aiheuttaa harmaita hiuksia Fedille. Ilmassa on enemmän kuin ripaus stagflaatiota”, Appelqvist toteaa Twitterissä.
Vaikka edellisiä kuukausia revisioitiin ylöspäin, ei se muuta sitä tosiasiaa, että syyskuun luku 194 000 oli kehno.
— Jukka Appelqvist (@JukkaAppelqvist) October 8, 2021
Kertoo huonoa #USA:n työmarkkinoiden elpymisestä ja aiheuttaa harmaita hiuksia Fedille. Ilmassa on enemmän kuin ripaus stagflaatiota. #suhdanne pic.twitter.com/uQxZ04vJt1
Stagflaatio eli korkeaksi kohoavan inflaation ja vaisun talouskasvun yhdistelmä olisi haastava finanssimarkkinoille. Hintojen nousu luo paineita korkojen nousuun ja alhainen talouskasvu heikentää yritysten kasvumahdollisuuksia. Ne molemmat tekijät löisivät kiilaa yritysten tuloskehitykselle. Stagflaatio havaittiin 1970-luvulla länsimaiden talouksissa, kun vuoden 1973 ensimmäisen öljykriisin vaikutuksesta havaittiin samaan aikaan lama, suurtyöttömyys sekä korkea inflaatio.
Kuten Appelqvist tviitissään toteaa, stagflaatio olisi Fedille hankala haaste, koska sen on vaikea taistella yhtä aikaa vastaan sekä kiihtyvää inflaatiota että sakkaavaa talouskasvua.
Myös OP-Ryhmän senioriekonomisti Jari Hännikäinen arvioi, että Fed on vaikean tilanteen edessä.
”Fedin QE-vatulointi menee kimurantiksi: Yhdysvaltoihin syntyi syyskuussa vain 194t työpaikkaa. Täyttääkö Powellin asettaman ”kohtuullisen” työllisyysraportin rajan QE-ostojen alasajopäätöksen tekemiselle?”, Hännikäinen kirjoittaa Twitterissä.
Fedin QE-vatulointi menee kimurantiksi: Yhdysvaltoihin syntyi syyskuussa vain 194t työpaikkaa. Täyttääkö Powellin asettaman ”kohtuullisen” työllisyysraportin rajan QE-ostojen alasajopäätöksen tekemiselle? Todennäköisesti #talous #työllisyysraportti #USA pic.twitter.com/0rTyDDybfX
— Jari Hännikäinen (@JariHnnikinen1) October 8, 2021
Tohtori Tuho varoitti stagfaatiosta jo alkukesänä
Kiihtyvä inflaatio on nousemassa yhä suuremmaksi ongelmaksi USA:n keskuspankille, varoitti Tohtori Tuho -nimityksen saanut ekonomisti ja New Yorkin yliopiston taloustieteen professori Nouriel Roubini jo viime kesäkuussa.
Korkea inflaatio on hänen mukaansa tullut jäädäkseen ja se tulee rajoittamaan keskuspankin rahapolitiikan mahdollisuuksia.
Roubinin mukaan Fed ei voi kiristää rahapolitiikkaansa, koska talousjärjestelmässä on niin paljon velkaa. Jos rahapolitiikkaa kiristetään liian aikaisin, systeemi romahtaa.
Keskuspankki on siis ”velkaloukussa”, Roubini kertoo.
Roubini näkee vaaraksi negatiivisen tarjontashokin, joka iskee talouteen, laskee potentiaalista tuotantoa ja nostaa tuotantokustannuksia. Kuten 70-luvulla, tämä shokki yhdessä keveän raha- ja finanssipolitiikan kanssa johtaa stagflaatioon.
