Makrotalous

Ekonomisti: Maahanmuuttokaan ei ratkaise kasvavaa työvoimapulaa

Laajasti tarkasteltuna Suomessa on 400 000 työtöntä, mutta tekijöitä ei löydy edes vähemmän koulutusta vaativiin tehtäviin, kertoo EVA:n ekonomisti.

Suomi on noususuhdanteessa. Vienti vetää, talous kasvaa, hinnat nousevat ja työllisyyskin paranee.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2021 elokuussa 104 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 33 000 vähemmän kuin vuoden 2020 elokuussa. Työllisyysasteen trendiluku oli 72,8 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 7,6 prosenttia.

Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta, oli elokuussa 6,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia.

Suomen talous on kuitenkin kohdannut nyt haasteen, josta ei muutama vuosi sitten osattu edes kuvitella. Suomesta on työvoimapula.

Työnhakupalvelu Duunitori kertoi elokuussa, että sen työnhakupalvelussa julkaistiin heinäkuussa yli 43 000 työpaikkailmoitusta, mikä oli peräti 65 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.

EVAn ekonomisti Sanna Kurronen arvioi, että vaikeus löytää osaavaa työvoimaa vaivaa jo 80 prosenttia yrityksistä.

”Työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat kasvua ja investointeja. Vähemmistö suomalaisista tekee töitä, ja heidän joukkoaan on kasvatettava, jotta myös tuleville polville on jäljellä hyvinvointiyhteiskunta. Mutta tekijöitä ei ole helppo löytää ikääntyvän väestön maassa”, Kurronen kirjoittaa artikkelissaan.

Suomen työmarkkinoilla on erikoinen tilanne: samaan aikaan kun on työvoimapula, on myös laaja joukko työikäisistä yhä työttöminä tai vajaatyöllistettyinä.

Kurrosen mukaan laajasti tarkasteltuna Suomessa on 400 000 työtöntä, mutta tekijöitä ei löydy edes vähemmän koulutusta vaativiin tehtäviin. Työvoimapulaa on Kurrosen mukaan muun muassa ravintola-alalla, rakennuksilla ja kiinteistöpalvelualalla.

”Hoivakodit vähentävät hoidettavia, kun henkilökuntaa ei löydy. Ikäihmiset saavat pärjätä kotonaan, eikä sinnekään riitä käsiä auttamaan. Teknologiateollisuus tarvitsee 130 000 osaajaa seuraavan 10 vuoden aikana. Jos heitä ei saada Suomeen, niin toiminnot siirretään muualle”, Kurronen kuvailee.

Ekonomistin mukaan tilanne on surkea, mutta heikkenee edelleen.

”Työikäinen väestö on supistunut jo yli vuosikymmenen runsaalla 10 000 henkilöllä vuosittain, eikä maahanmuutto riitä enää paikkaamaan pudotusta. Ilman nykyistä ripeämpää maahanmuuttoa sama trendi jatkuu seuraavat vuosikymmenet.”

Ratkaisuksi työvoimapulaan on esitetty maahanmuuton esteiden purkamista. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kertoi viime maaliskuussa valmistelevansa työperäisen maahanmuuton lupaprosesseihin pikakaistaa erityisosaajille, start up -yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Pikakaista on palvelulupaus, jossa sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä.

Työministeri Tuula Haataisen mukaan tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti, että vaalikauden loppuun mennessä keskimääräinen käsittelyaika työ- ja koulutusperusteisille oleskeluluville on 30 vuorokautta.

Korkeasuhdanteen lisäksi Suomi tarvitsee tekeviä käsiä myös siksi, että huoltosuhde heikkenee vuosi vuodelta. Väestö ikääntyy ja työikäisen väestön osuus koko väestöstä laskee. Ekonomistikunta on hyvin yksimielinen siitä, että työvoimapulan ratkaisu edellyttää ratkaisuksi nykyistä laajempaa työperäistä maahanmuuttoa.

Mikään taikatemppu työvoimapulaan maahanmuutto ei kuitenkaan ole. Maahanmuuttajia tarvitaan kaiken tasoisiin tehtäviin, mutta se ei riitä. Tarvitaan myös kova keino kantasuomaisten työuriin.

”Suomalaisten työuria täytyy pidentää niin alusta, keskeltä kuin lopustakin. Opiskelupaikkoja lisäämällä vähennetään nuorten turhia välivuosia ja opintoaikoja voidaan nopeuttaa esimerkiksi lukukausimaksuin”, ekonomisti toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös