Makrotalous

Tällainen on uusi aktiivimalli – työttömän haettava neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana

työministeri Tuula Haatainen
Työministeri Tuula Haatainen

Hallituksen lakiesitys tarjoaa työttömille enemmän tukea työllistymiseen, mutta edellyttää työttömiltä myös aktiivisuutta.

Hallitus antoi pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista lakiesityksen eduskunnalle torstaina. Hallituksen tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan toukokuussa 2022.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että uudessa työvoimapalvelumallissa työtön työnhakija saisi uudistuksen myötä työnhakuunsa tukea nykyistä nopeammin ja tiiviimmin.

Uudistukseen on haettu mallia muista pohjoismaista.

”Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi toimista, joilla hallitus uudistaa työnhakijoiden palveluja. Yksilöllinen ja tehokas palvelu lyhentää tutkitusti työttömyysjaksoja. Tähän asti Suomi on laahannut muita Pohjoismaita perässä työllisyyspalveluiden määrässä ja laadussa, mutta tähän tulee nyt korjausliike”, työministeri Tuula Haatainen kertoo.

Hallituksen arvion mukaan pohjoismaisen työvoimapalvelumalli kasvattaa työllisyyttä noin 9 500–10 000 henkilöllä. Työllisyysvaikutukset syntyisivät täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen.

Työllistymistä tukisivat erityisesti keskustelut, joita järjestettäisiin työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Hallitus nojaa tutkimuksiin, joiden mukaan juuri työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja.

Uusi malli edellyttää lisää resursseja. Hallitus aikoo lisätä TE-toimistojen ja kuntien resursseja 70 miljoonalla eurolla. Tällä palkataan peräti 1200 uutta virkailijaa.

Aktiiviset toimenpiteet aloitetaan nopeasti

Uudessa työvoimapalvelumallissa työnhakijan ja asiantuntijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuisi jo viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Työnhakija saisi tukea työnhakuunsa nykyistä tiiviimmin.

Työnhaun alkuvaiheessa työnhakija tapaisi TE-toimiston tai kuntakokeiluun osallistuvan kunnan virkailijan tiiviisti, kahden viikon välein.

TE-toimiston keskusteluissa arvioitaisiin nykyistä yksilöllisemmin jokaisen työnhakijan palveluntarve, osaaminen ja mahdollisuudet hakea työtä. Jos työnhakijan edellytyksissä hakea työtä ja työllistyä olisi puutteita, hänen pääsynsä palveluihin olisi nopeampaa.

Työnhakijalta vaaditaan uudessa mallissa aiempaa enemmän omaa aktiivisuutta.

Jos työttömän edellytykset työllistyä olisivat kunnossa, työnhakijan tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voitaisiin kuitenkin poiketa esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa työnhakijan työkyky on alentunut tai alueella on vain vähän avoimia työpaikkoja.

Mallissa työnhakija valitsisi lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Asiantuntija kuitenkin tukee työnhakijaa sopivien työpaikkojen etsinnässä.

Työnhauksi laskettaisiin työhakemusten tekemisen lisäksi avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista. Haettavien työmahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, joihin työtön työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.

Kohtuulliset seuraamukset työnhaun laiminlyönnistä

Jos työtön ei hae hänelle tarjottua työpaikkaa, se johtaa nykyisin työttömyysetuuden menettämiseen määräaikaisesti eli niin sanottuun karenssiin. Nämä seuraamukset on koettu kohtuuttomiksi, ministeriö arvioi.

Hallituksen työvoimapalvelumallissa ei haluta rangaista työttömiä passiivisuudesta kohtuuttomasti, vaan malli kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee.

Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi vain muistutus, toisesta viiden päivän ja kolmannesta 10 päivän karenssi. Tämän jälkeen työnhaun laiminlyönnistä seuraisi työssäolovelvoite. Työttömyysturvan palauttaminen edyttäisi työttömältä määräajan mittaista työntekoa tai osallistumista työllistämistä edistäviin palveluihin.

Lisäksi korvauksettomien määräaikojen eli karenssien kestoja porrastettaisiin ja muutettaisiin kohtuullisemmiksi.

Uudistuksen on ollut tarkoitus voimaan vuoden 2022 toukokuussa.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. noloa

    23.10.2021 at 17:38

    Ei tietoakaan perustulosta.

    Ainoana keinona syrjäyttäminen toimeentulotuelle tai sairaseläkkeelle.

    Rikollisuus lisääntyy, koska jostain on nukkumapaikka ja ruoka hankittava, valtion viedessä sen pois. Vankilassa saa molemmat.

  2. Juhana Aavasuo

    7.1.2022 at 21:46

    Artikkelista lainattua:

    ”Haettavien työmahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, joihin työtön työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.”

    Nyt 60 vuotiaana, en usko, että tuollaista duunia voi kovin helpolla löytyä, työnantaja kun ei kuusikymppisiä pidä varteenotettavana vaihtoehtona.

Jätä viesti

Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös