Vuokralla asuminen on lisääntynyt 2010-luvun aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuokralla asuminen on lisääntynyt eniten alle 40-vuotiaiden asuntokunnissa, mutta osuus on kasvanut myös 40–74 -vuotiaiden asuntokuntien keskuudessa.
Vuonna 2020 vuokralla asui 61 prosenttia Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokunnista, kun osuus vuonna 2010 oli 52 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kaikista asuntokunnista vuokralla asui vuoden 2020 lopussa 34 prosenttia, joka on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010.
Haetuimmat asuinalueet pääkaupunkiseudulla olivat heinä-syyskuussa Lauttasaari, Tikkurila, Töölö ja Kallio. Vuokra-asuntojen kysyntä piristyi elokuussa aikaisempia vuosia hiljaisemman alkuvuoden jälkeen.
Nuorten vuokralla asuminen on yleisempää kaupunkimaisissa kunnissa, joissa vuokralla asuu 89 prosenttia alle 25-vuotiaiden asuntokunnista. Maaseutumaisissa kunnissa osuus on 67 prosenttia.
Oikotien vuokra-asuntojen hakuaineiston perusteella asuntohakuja tehdään pääkaupunkiseudulla tavallisesti koko kaupungin tasolla. Kun tarkastellaan yksittäisiä asuinalueita koskeneita hakuja, haetuimmat asuinalueet pääkaupunkiseudulla olivat heinä-syyskuussa Lauttasaari, Tikkurila, Töölö ja Kallio.
”Hakuaineiston perusteella pääkaupunkiseudun kysytyin vuokra-asunto on parvekkeellinen kaksio astianpesukoneella Lauttasaaressa. Lauttasaari on monelle vuokra-asunnon etsijälle ihanteellinen sijainti metron varrella Helsingin keskustan ja Otaniemen sekä Keilaniemen välissä. Hyvät liikenneyhteydet selittävät varmasti myös kiinnostuksen kasvua Tikkurilassa”, arvioi johtaja Anna Leinonen Oikotie Asunnoista.
Vuokra-asuntojen kysyntä piristymässä
Vuoden 2021 alkupuolisko oli pääkaupunkiseudulla selvästi edellistä vuotta viileämpi vuokramarkkinoilla, kun taas asuntokauppa on käynyt samaan aikaan tulikuumana. Oikotie Asunnot -sivustolla on tänä vuonna käynyt uutta kotia etsiviä 20 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Vuokra-asuntojen kysyntä vahvistui loppukesää kohden ja elokuussa asuntohakuja tehtiin tavanomaiseen tahtiin.
Tyypillisesti vuokramarkkinoilla kiireisin sesonki ajoittuu kesäkuun lopusta elokuun loppuun, kun uudet opiskelijat saavat tiedon opiskelupaikasta ja lähtevät etsimään asuntoa. Tänä vuonna kuitenkin juhannuksen jälkeinen hakupiikki jäi osin toteutumatta ja asunnon etsinnän vauhdittuminen ajoittui heinäkuun loppuun. Taustalla on ollut todennäköisesti epävarmuutta koronatilanteesta ja lähiopetuksesta.
”Korona vaikuttaa iskeneen voimakkaimmin vuokra-asujiin, kuten esimerkiksi opiskelijoihin, mikä on näkynyt vuokra-asuntojen aiempaa heikompana kysyntänä. Vastaavasti rokotusten eteneminen nuorempiin ikäluokkiin ja korkeakoulujen lisääntynyt lähiopetus näkyi elokuussa selvänä kysynnän piristymisenä”, kertoo Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.
Rokkasen mukaan omistusasuntojen kauppaa taas on vauhdittanut edullisen lainarahoituksen saatavuus, muuttuneet tarpeet kodille esimerkiksi etätyön seurauksena sekä kotitalouksille korona-aikana rajoitusten seurauksena kertyneet säästöt.
Tarjonnan lisääntyminen kiristänyt kilpailua vuokralaisista
Koronapandemia leikkasi vuokra-asuntojen kysyntää, mutta tarjonnan kehitys on jatkunut vahvana. Tarjontaa on lisännyt muun muassa uudisrakentamisen sekä lyhytaikaisen vuokrauksen puolelta pitkäaikaisten vuokra-asuntojen markkinalle siirtynyt asuntotarjonta. Tämän vuoksi uuden vuokralaisen löytyminen on ollut myös hyvillä sijainneilla aiempia vuosia vaikeampaa.
”Markkinoinnin merkitys on korostunut tässä markkinatilanteessa. Hyvään vuokrailmoitukseen kannattaa panostaa”, Anna Leinonen vinkkaa.
Leinosen mukaan mahdollinen tuleva vuokralainen saa hyvän ensivaikutelman, kun liitteenä on pohjapiirustus ja laadukkaat kuvat.
”Myös asunnon sekä vuokrasopimuksen tiedot on hyvä kirjata selkeästi. Ole aktiivisesti kiinnostuneiden tavoitettavissa. Tiukassa markkinatilanteessa myös lisänäkyvyyttä ostamalla voi edistää oman asunnon markkinointia.”
Lue myös tämä: Näin Helsingin vuokra-asuntomarkkinoilla huijataan
