Digitaalisuuden myötä maailmasta on tulossa kasvavissa määrin talous, jossa voittaja vie kaiken. Suurimmalle osalle yrityksistä tämä on huono uutinen.
Professori Geoffrey Parkerin mukaan voittaja vie kaiken -ilmiön ajurit löytyvät verkostoista. Nämä ajurit aktivoituvat silloin, kun yksi käyttäjä lisää toisen käyttäjän arvoa. Tällöin puhutaan verkostovaikutuksesta.
Digitaalisuuden ansioista verkostovaikutus on luultavasti nykyään voimakkaampi kuin ennen. Parkerin mukaan se johtuu siitä, että transaktiokustannukset ovat romahtaneet. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa sosiaalisen median jättiläiset Facebook ja Twitter. Molempien kohdalla uudet käyttäjät lisäävät niiden palveluiden arvoa, eli verkostovaikutus on olemassa. Lisäksi yksittäinen uusi käyttäjä lisää yhtiön kustannuksia hyvin vähän.
Yleensä ajatellaan, että alustataloudessa verkostovaikutus on korkea.
Alustatalous on netin hyödyntämiseen perustuva nopeasti vakiintuva liiketoiminnan organisointimalli. Alustataloudessa jokin yritys tarjoaa alustan – tyypillisesti nettisovelluksen – jonka päällä yksityishenkilöt tai yritykset voivat tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa, myydä tuotteita tai palveluita.
Kun perinteinen liiketoimintamalli perustuu siihen, että yritykset saavat etua siitä, että ne kontrolloivat tuotteitaan ja palveluitaan, on alustatalouden ansaintalogiikka toinen. Alustatalouden arvokkain asia ovat toimijayhteisöt, heidän omistamat asiat ja tarjonta, jota he alustalle tuottavat.
Tällaisia alustatalouden palveluita ovat esimerkiksi asuntojen vuokraukseen tarkoitettu Airbnb, taksipalvelu Über sekä monenlaisten tarvikkeiden ja palveluiden kaupankäyntialustat Tori.fi ja Huuto.net. Myös vasta ulkomaille myyty Wolt kuuluu tähän alustatalouden kasvuyrityksiin.
Alustatalous ei kuitenkaan ole aina oikotie onneen.
”Verkostovaikutuksista huolimatta osa alustatalouden pioneereista on jo ehditty kammeta jalustoiltaan”, muistuttaa Salkunhoitaja Antti Bergholm blogissaan. Hän on Aristoi Capital Management Oy:n perustaja ja hallituksen jäsen.
Bergholm listaa useita alustatalouden yrityksiä, joiden liiketoiminta on hiipunut murto-osaan entisestään. Tällaisia ovat esimerkiksi vertaislainavälittäjä LendingClub, diilien metsästyspalvelut Groupon ja LivingSocial sekä Applen iTunes-kauppa.
Bergholmin mukaan jopa Facebook olisi jo saattanut alkaa hiipua, ellei yhtiö olisi aikoinaan pystynyt hankkimaan itselleen nykyistä tukijalkaansa Instragramia.
Uberin perässä seurannut Lyft on onnistunut kampeamaan itselleen paikoittain usean kymmenen prosentin markkinaosuuden. Samalla tappioita Uber on ehtinyt kerryttää jo yli 25 miljardia dollaria, ja se häviää rahaa edelleen, Bergholm toteaa.
Bergholm korostaa, että maailman menestyneimmät kasvuyhtiöt, kuten Google, Microsoft tai Amazon, ovat paljon muutakin kuin alustayhtiöitä.
”Tällä hetkellä maailman arvokkaimpiin yrityksiin lukeutuvien ’FANGMAN’-yhtiöiden huima menestys tulee yllätyksenä tuskin enää kenellekään, mutta tähän ei ole riittänyt vain se, että kyseessä olisi ollut ’alusta’. Monen muunkin asian on pitänyt osua kohdalleen”.
Bergholm muistuttaa, ettei edes aluksi voittava yritys aina vie kaikkea. Lisäksi tämä ”kaikki” saattaa olla lopulta paljon vähemmän ja nopeammin ohi, kuin mitä aluksi on luultu.
