Kumppaniblogit

Analyysi: SSAB voi rykäistä osinkojytkyn

Kuukauden osake

Raahen terästehdas tuottaa noin seitsemän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä ja työllistää suoraan 2 500 henkilöä. Kuva: SSAB media bank

Teräsyhtiö SSAB:n tulos ja tase ovat kylmäävän hyvässä kunnossa. Yhtiön tulos kolmannelta kvartaalilta ylitti analyytikoiden ennusteet reilusti. Samaan aikaan nettovelka on kutistunut olemattomiin.

SalkunRakentaja uutisoi 27.10. yhtiön tehneen heinä-syyskuussa 4,35 kruunun osakekohtaisen tuloksen, kun ennusteet liikkuivat 3,25 kruunussa. Kruunun eurokurssi on tällä hetkellä 0,10, joten euroissa osakekohtaista tulosta kertyi 0,44 euroa osakkeelta eli 450 miljoonaa euroa.

Yhdeksän kuukauden nettotulos on vastaavasti 920 miljoonaa, nettovelka 337 miljoonaa ja oma pääoma 6,6 miljardia euroa.

Notkea peliliike

Suomen valtio teki notkean peliliikkeen ja siirsi oman SSAB-omistuksensa valtion sijoitusyhtiö Solidiumista valtioneuvoston kanslian alaisuuteen syyskuussa. Tämä viitannee pitkäaikaiseen strategiseen sijoitukseen. VNK:n omistajaohjauksen salkussa on jo valmiiksi Fortumia, Nestettä ja Finnairia.

Juuri nyt eletään aikoja, jolloin syklisiin yhtiöihin sijoittaneet saattavat miettiä sijoitustensa keventämistä. Solidium myi jo keväällä puolet SSAB-potistaan. B-osakkeita lähti salkusta 65 miljoonaa kappaletta hintaan 43,25 kruunua. B-osakkeen kurssi on nyt samaa tasoa kuin tuolloin.

Salkkuun jäi 6,3 prosentin omistusosuuden verran osakkeita, joista osa äänivaltaisia A-osakkeita. Valtion äänivalta yhtiössä on 8,0 prosenttia, kun se alkuvuonna oli 9,8.

Valtion siirtoa on kritisoitu julkisuudessa, mutta siirto turvannee yhtäältä valtion omistusosuuden säilymisen – ja jos SSAB kehittyy taloudellisesti terveesti lähivuosina, pitkäaikainen omistus voi olla myös taloudellisesti järkevä.

Valtion on joka tapauksessa kannattanut ylläpitää osakesalkkuaan (Solidium + VNK) ilman äkkinäisiä luopumisia. Solidiumin salkun arvo kesällä 2010 oli 7,9 miljardia euroa, kun se tänään on 9,0 miljardia. Solidium on jakanut mittavasti voittoa valtiolle, esimerkiksi tuoreimmalta kesällä päättyneeltä tilikaudelta rahaosinkoa 368 miljoonaa euroa.

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan valtio haluaa vauhdittaa SSAB:n siirtymää kohti fossiilivapaata teräksenvalmistusta aktiivisen ja vastuullisen omistajuuden keinoin. Tämä tapahtuu VNK:n tiedotteen mukaan yhdessä yhtiön ruotsalaisomistajien kanssa.

SSAB:n suurimmat ruotsalaisomistajat ovat kaivosyhtiö LKAB (10,5 %, äänet 16 %) ja vakuutusyhtiö Folksam (2,1 %, äänet 5,2 %).

On toki toivottavaa, että omistajat eivät liikaa sekaantuisi yhtiön liiketaloudellisiin intresseihin.

Fossiilivapaa teräs tulee

Yhtiö käynnisti jo vuonna 2016 yhteistyön LKAB:n ja energiayhtiö Vattenfallin kanssa fossiilivapaan teräksen tuottamiseksi. Pilottilaitos käynnistyi Luulajassa viime vuonna.

SSAB kertoi suomenkielisessä vuoden 2020 liiketoimintakatsauksessaan:

Haluamme olla ensimmäinen teräksentuottaja maailmassa, joka tuottaa markkinoille rautamalmipohjaista terästä fossiilivapaasti vuonna 2026. Suunnitelmaan kuuluu aktiivinen johtava rooli LKAB:n ja Vattenfallin kanssa toteutettavassa HYBRIT-yhteishankkeessa. Tavoitteemme on olla yrityksenä fossiilivapaa vuoteen 2045 mennessä.

Elokuussa 2021 SSAB esitteli maailman ensimmäiset fossiilivapaat teräslevyt, jotka valmistettiin Ruotsin Luulajassa sijaitsevassa HYBRIT-pilottilaitoksessa valmistetusta vetypelkistetystä raudasta. Yhtiön on tarkoitus valmistaa fossiilivapaata terästä kaupallisessa mittakaavassa vuonna 2026, kun Oxelösundin masuunit on vaihdettu valokaariuuniksi.

Hyviä uutisia

SSAB on ilmoittanut kesästä lähtien jo kolmesta pilottiluontoisesta asiakasyhteisyöstä fossiilivapaissa teräksissä autoteollisuuden Volvo Carsin, Mercedes-Benzin ja Faurecian kanssa.

Valtio-omistajan tavoitteena on ilmeisesti kiirehtiä valokaariuuneja myös Raahen tehtaalle, jotta tuotannosta tulisi vähäpäästöistä.

Tuppuraisen mukaan ruotsalainen SSAB on ilmoittanut, että Raahen ensimmäinen masuuni voitaisiin korvata valokaariuunilla 2030 ja toinen valokaariuuni sekä koksaamo 2040. – Iltalehti 19.9.21

Talouselämä uutisoi 1.11. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen sopineen alueidensa välisten teräksen ja alumiinin tuontitullimaksujen poistamisesta.

Tavoitteena on kahden vuoden kuluessa laajempi kansainvälinen sopimus, jolla on tarkoitus puuttua teräs- ja alumiinituotannon globaaliin polkuhinnoitteluun ja valtaviin päästöihin.

Kuuma kysymys: osinko

Kiintoisinta sijoittajan kannalta SSAB:ssä on tällä hetkellä erittäin myönteinen liiketaloudellinen kehitys ja se, kauanko se jatkuu. Markkina diskonttaa sen olevan erittäin väliaikaista.

Todella matala P/E-luku (nykykurssilla ja kuluvan vuoden tulosarviolla 3,3) ja käänteinen arvonmääritys kuvastavat, kuinka kovassa tuloskunnossa yhtiö on voimakkaan kysynnän ja nousseiden teräksen hintojen myötä.

SSAB:n 4,6 miljardin euron markkina-arvoon (8.11.21) on ladattu voimakkaasti laskevat tulosvaateet, eli yhtiölle riittää lähivuosina huomattavasti nykyistä huippusykliä matalampi tulos ollakseen perusteltu sijoituskohde käänteisen arvonmäärityksen kannalta.

Kuvaajassa vuoden 2021 tulos on arvio ja sen jälkeiset tulokset ikään kuin tulosvaateita asteittain alenevassa (tai nousevassa) mallissa.

Toinen kiintoisa asia on osinko tilikaudelta 2021 ja 2022. Yhtiön osinkopolitiikkana on jakaa 30-50 prosenttia tuloksesta. Neljäs kvartaali tullee ainakin olemaan tulosmielessä vahva. Näin voidaan arvioida kuluvan tilikauden nettotuloksen nousevan noin 1,4 miljardiin euroon.

Tästä 30 prosenttia on 420 miljoonaa ja 50 prosenttia 700 miljoonaa euroa. Osaketta kohden vastaavat osingot olisivat 0,41 ja 0,68 euroa. Käytännössä nettovelattoman taseen myötä konsernilla ei liene mitään syytä pitää osinkoa haarukan alalaidassa – semminkin, kun takana on kaksi kuivaa kautta.

50 sentin osinko olisi jytky ja tarkoittaisi B-osakkeen kurssiin nähden muhevaa 11-12 prosentin osinkoa.

SSAB:n ja Rautaruukin tulokset – ja pörssikurssit – romahtivat edellisen huippujakson 2004-2007 jälkeen nopeasti finanssikriisin iskettyä.

SSAB:n osake (B) on pärjännyt Nasdaq Helsingin pörssin isojen yhtiöiden osakeindeksille viimeisen 5 vuoden aikana, mitä voi pitää saavutuksena.

Asiakastoimialoilla hyvät tai terveet näkymät

Voi olla hyväkin, että maailmalla on pulaa komponenteista, koska se venyttää vähintään kohtalaista kysyntää pidemmälle jaksolle. SSAB kertoi tuoreessa osavuosiesityksessään kysynnän olevan hyvää (good) rakentamisen koneissa ja materiaalinkäsittelyssä.

Tervettä (healthy) kehitystä on puolestaan muilla asiakas-aloilla, kuten raskaassa kuljetuskalustossa, autoteollisuudessa, energiassa, rakentamisessa ja palvelukeskuksissa. Kahta ensin mainittua häiritsee pula puolijohteista.

On oletettavaa, että autoteollisuuden puolella sähköautobuumi luo teräkselle kysyntää pitkälle tulevaisuuteen.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

🔸🔸

MAINOS

Henrin sijoituskirjat alennuskoodilla ”Salkunrakentaja2021” täältä. Osakesijoittajan maailmanvalloitus sisältää mm. eri maiden osakemarkkinoiden tunnuspiirteiden esittelyt Saksasta Ranskaan ja Italiasta Japaniin.

Tuoton arvoitus sisältää mm. ainutlaatuiset viiden sijoittajakonkarin haastattelut! Molemmissa kirjoissa osake-caseja, tunnuslukuanalyysia ja käänteistä arvonmääritystä. Sopii myös lahjaksi! 🎁

🔸🔸

Keskeisistä segmenteistä Special Steels teki liikevoittoa tammi-syyskuussa 308 miljoonaa (1-9/20: 95), Europe 480 (-120), Americas 322 (-28), Tibnor 118 (5) ja Ruukki Construction 44 (24) miljoonaa euroa. Isot muutokset kertovat alan syklisyydestä ja teräsbuumista maailmalla.

Konserni teki liikevaihtoa tammi-syyskuussa 6,85 miljardia, liikevoittoa 1,2 miljardia ja vapaata kassavirtaa 710 miljoonaa euroa. Vastaavat luvut vuosi sitten olivat 4,8 miljardia, -88 miljoonaa ja -68 miljoonaa euroa.

Sijoittajan on syytä katsoa paitsi teräksen hintoja myös kustannuksia. Erikoisterästen neljänneksen osuus liikevaihdosta ja liikevoitosta tasaavat hieman syklisyyttä. Yhtiön tulos säilyy analyytikkoennusteiden mukaan erinomaisella 750 miljoonan – 1 miljardin euron tasolla vielä ensi vuonna.

Ruotsissa pääkonttoriaan pitävän SSAB:n toimitusjohtaja on Martin Lindqvist. Yhtiön osake on noteerattu sekä Tukholmassa että Helsingissä.

SSAB:n ohella myös toimialan muut toimijat panostavat vähäpäästöisen teräksen tuotekehitykseen.

Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittaja omistaa SSAB:n osakkeita.

🔸🔸

Henri Elon sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Tuotonarvoitus_Osakesijoittaja_662x479.jpg

Tilaa Henrin sjoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus, tai molemmat pakettina täältä.

Syötä ALE-koodiksi ”Salkunrakentaja2021” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e, tai pakettihinta 45 e – ei muita kuluja.

Tutustu pk-yrityksen arvonmääritykseen täällä.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Sijoitusverkko

    11.11.2021 at 22:11

    Käänteinen arvonmääritys on todella mielenkiintoinen.
    Mutta se antaa erikoisesti tulosodotukset mataliksi pitkälle tulevaisuuteen.
    Nykykurssille vielä vuonna 2024 tuottoa vaadittaisiin sen lukaisesti yli 800miljoonaa.
    Mielestäni se ei kuvasta markkinan odotusta, vaan nyt markkina hinnoittelee osakkeen niin alas että jo ensi vuoden ja varsinkin 2023-2024 odotetaan olevan radikaalisti huonompi…
    Käänteisen mukaisesti nykykurssille tuotto-odotus olisi että yhtiön markkina-arvo 4miljadia olisi tuotettu seuraavien 4 vuoden aikana, mielestäni määritys ei siis kuvasta nykymarkkiaa
    T Sijoitusverkko

  2. Henri Elo

    11.11.2021 at 23:09

    Kiitos kommentista, se on erittäin tähdellinen.

    Käänteisen arvonmäärityksen mallissa ei pidä kiinnittää huomiota yksittäisiin vuosiin, vaan tulevaisuuden tulosuraan kokonaisuutena. Kyseessä ei siis ole tulosennusteet.

    Totesin jutussakin:

    ”Kuvaajassa vuoden 2021 tulos on arvio ja sen jälkeiset tulokset ikään kuin tulosvaateita asteittain alenevassa (tai nousevassa) mallissa.”

    Alkuperäisessä mallissani ns. lisätulos* on 10 vuoden jälkeen vähintään 0, jolloin se käyttäytyy ns. lift principle -periaatteella siten, että tässä casessa lisätulokset (ja tulokset) laskisivat todella jyrkästi aikavälillä 1-5 vuotta ja nousisivat vuosina 6-10 tasolle, jossa lisätulos on 10 vuoden kohdalla ja siitä eteenpäin nolla (mallissa muutoinkin vakio).

    Se on kuitenkin hieman teoreettinen ja voi olla tulkinnallisesti haastava (joskin olisi tässä casessa ”oikeampi”) katsanto, ja siksi on käytännöllisempää soveltaa mallia, jossa lisätulos (ja tulos) kehittyy joko asteittain nousevasti tai asteittain laskevasti.

    Kuvaajankin mallissa arvonmääritysyhtälö (lisäarvomalli, residual income model) toteutuu (yrityksen arvo = oma pääoma + tulevaisuuden diskontatut lisätulokset) – kuitenkin niin, että lisätuloksilla on arvoa tuhoava vaikutus jo vuodesta 5 eteenpäin.

    Toisin sanoen, jos arvioit pitkän aikavälin nettotulosten olevan esim. n. 400-600 milj. euroa per vuosi, tällöin lähivuosille riittää huomattavasti kuvaajan mukaista matalampi tulostaso.

    Kehitin dynaamisen oletettujen lisätulosmallin (Dynamic Model of Assumed Abnormal Earnings) gradussani Vaasan yliopistossa vuosina 2000-2001 arvosanalla 5/5.

    *) lisätulos (earnings value added, residual income) = nettotulos vähennettynä oman pääoman tuottovaateella

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös