Kumppaniblogit

Analyysi: Carunan tulisi yhdistää verkkoyhtiönsä

Caruna Oy:n ja Caruna Espoon väliset isot hintaerot sähkönsiirrossa aiheuttavat alueellista eriarvoisuutta. Analyysissa arvioidaan ratkaisukeskeisesti yhtiöiden yhdistämiseen liittyviä hyötyjä.

Energiayhtiö Fortum myi sähköverkkonsa valtion suostumuksella etupäässä kansainvälisille sijoittajille vuonna 2013. Samaan aikaan sähkömarkkinalakia oli uudistettu niin, että asiakasmaksuja sai nostaa voimakkaasti toimitusvarmuuteen perustuen.

Tällainen tilanne on aina ongelmallinen välttämättömyyshyödykkeessä, jollainen sähkö on. Sähkönsiirtoyhtiöt ovat alueellisia monopoleja eli kilpailua ei ole. Yhtiöitä ja niiden enimmäistuottoa säätelee valtio.

Carunan omistuksessa tapahtui isoja muutoksia alkuvuonna 2021, kun ulkomaiset pääomasijoittajat myivät omistuksensa toisille pääomasijoittajille Pohjois-Amerikkaan ja eläkevakuuttaja Keva oman osuutensa Ruotsiin. Kauppahinnat ovat salaisia mutta voittosumma todennäköisesti satoja miljoonia euroja.

Caruna on perustamisestaan lähtien korottanut voimakkaasti erityisesti Caruna Oy:n asiakashintoja. Caruna Oy toimii Espoon ulkopuolella, kun toinen tytäryhtiö Caruna Espoo Oy toimii pääosin Espoossa. Hinnankorotuksia kuvaa karkeasti yhtiöiden liikevaihdon kehitys.

Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n liikevaihdon ja liikevoiton kehitys 2013-2020

Caruna on Suomen suurin sähkönjakelija ja Caruna Oy:n voimakkaat hinnankorotukset aiheuttavat huomattavaa alueellista eriarvoisuutta ja sosioekonomisia ongelmia. Tänä vuonna myös itse sähkönhinta on voimakkaassa nousussa.

Caruna Oy:n korkeat siirtohinnat aiheuttavat vetovoimaeroja kuntien välillä esimerkiksi Uudellamaalla.

Keski-Uudenmaan Osakesäästäjien puheenjohtaja Keijo Loisti kirjoitti aiheesta ja vertaili siirtohintoja Keski-Uusimaassa 20.12.2018, ote:

Ehdotan näin julkisesti, että Järvenpään kaupunki (yhdessä Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen) kanssa ryhtyvät toimenpiteisiin, jotta Caruna siirtäisi Järvenpään Caruna Espoo -kaupunkiyhtiöönsä jotta saisimme nykyisiä riistohintoja kohtuullisemmat sähkön siirron yksikköhinnat.

On hyvä, että sähkömarkkinalakia uudistettiin elokuussa 2021. Yli-investoinneilla ei voi enää yhtä helposti paisuttaa tasetta. Samalla enimmäistuoton määrittelyä järkevöitettiin.

Carunan verottomista hinnoista 15 prosenttia menee omistajien osinkoihin ja osakaslainojen korkoihin. 42 prosenttia menee investointeihin, jotka kasvattavat tasetta. Kasvava tase sallii regulaatiossa isomman voitonteon tulevaisuudessa.

Ristiriitainen tilanne

Tilanne on lakiuudistuksesta huolimatta todella ristiriitainen.

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti 15.7.2021, ote:

Jo ensi vuonna yhtiöt voivat kerätä asiakkailtaan 350 miljoonaa euroa vähemmän maksuja kuin viime vuonna.

Caruna Espoo ilmoitti 20.9. laskevansa verottomia hintojaan Espoossa, Kirkkonummella, Kauniaisissa ja Joensuussa marraskuusta alkaen viisi prosenttia.

Caruna kertoo kotisivuillaan Caruna Oy:n hinnankorotustarpeiden olevan vähäiset ja Caruna Espoon hintojen alentamisen olevan mahdollista tulevaisuudessa.

Toisin sanoen räikeät hintaerot Caruna-konsernin sisällä jatkuvat ja Caruna Oy:n korkeat asiakashinnat säilyvät lakiuudistuksesta huolimatta.

Otetaan esimerkki nykytilanteesta. Sähkölämmitteisen pientalon (18 000 kWh/v) siirtohinta vuodessa veroineen on Espoossa 1112 euroa, kun se Caruna Oy:n alueilla Tuusulassa, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä on 1566 euroa. Keravalla hinta on 972 euroa. Vertailu perustuu Energiaviraston tilastoon.

Caruna Oy toimii keskimäärin enemmän maaseudulla kuin Caruna Espoo, mutta silti jako kuntien välillä on yhtiössä todella keinotekoinen. Järkevintä olisi asiakkaiden yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, omistajien ja yhtiön maineen kannalta yhtenäiset hinnat läpi konsernin.

Espoo on joka tapauksessa kerros- ja rivitalovaltaisempaa ja pientalot uudempia ja energiatehokkaampia muuhun Suomeen verrattuna. Näin kustannukset asukasta kohden jäisivät selvästi muuta maata pienemmiksi.

Tuusulassa, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä maksetaan 40-80 prosenttia kovempia siirtohintoja kuin Espoossa, vaikka yhdyskuntarakenne kaikissa on samantyyppinen. Järvenpäässä väestötiheys on korkeampi kuin Espoossa.

Niin kauan kuin Caruna säilyttää Fortumin aikaisen kahtiajaon, tilanne on vastuullisuusongelma myös Fortumille.

Sekä Carunan, Fortumin että Carunan ainoan suomalaisomistajan Työeläkeyhtiö Elon pääkonttorit ja hallinto sijaitsevat Espoossa.

Eniten Carunan nykyisestä rakenteesta hyötyvät sen espoolaiset asiakkaat ja yhtiön hallinto. Kaikki muut sidosryhmät ovat kärsijöitä, mukaan lukien omistajat ja yhtiön mahdollinen kasvustrategia.

Caruna Espoo on hyötynyt Caruna Oy:n kasvusta myös sitä kautta, että isompi konserni saa nyt edullisempaa rahoitusta ja pystyy tekemään edullisempia hankintoja.

Kirjoitus on julkaistu 1.11.2021 sanomalehti Keski-Uusimaassa ja sanomalehti Aamupostissa.

🔸🔸

Henri Elon sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Tuotonarvoitus_Osakesijoittaja_662x479.jpg

Tilaa Henrin sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus, tai molemmat pakettina täältä.

Syötä ALE-koodiksi ”Salkunrakentaja2021” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e, tai pakettihinta 45 e – ei muita kuluja.

Tutustu pk-yrityksen arvonmääritykseen täällä.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Sami Nieminen

    4.11.2021 at 09:27

    Parempi, että Carunan yhtiöitä ei yhdistetä. Menestyvät kaupunkiseudut muutenkin subventoivat taantuvaa maaseutua Suomessa ihan tarpeeksi. Ei ole järkevää, että haja-asutusalueet kuppaavat Suomen talousveturina toimivat alueet tyhjiin. Jokainen voi kuitenkin valita asuinpaikkansa.

    Lisäksi asumisen kustannukset on muutoin kaupungeissa korkeampaa, niin on sentään järkevää, että sähkönjakelun kustannukset ovat alhaisemmat kaupungeissa kuin pöndellä.

  2. Heikki Rönkkö

    5.11.2021 at 18:35

    Jaaha. Mitenkähän tuo asia ”taantuvan maaseudun subventoimisen ” suhteen lopulta on. Mietitäänpä vähän vaikkapa metsäyhtiöitä tai elintarvikealan yhtiöitä. Eipä taida raaka-aineet esimerkiksi näiden toimialojen yhtiöille tulla näistä ”talousvetureista”.

    Niin että vähän laajempi katsantokanta ei välttämättä pahaa tekisi.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös