Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Seuraa Somessa
Seuraa Somessa

Kotitalousvähennys nousee – Veronmaksajat havainnollistaa hyödyn

Marinin hallitus on tekemässä muutoksia kotitalousvähennykseen. Vähennyksen suuruus erotellaan palveluiden luonteen perusteella.
siivous siivooja lattia talous siivous siivooja lattia talous

Marinin hallitus on tekemässä muutoksia kotitalousvähennykseen. Vähennyksen suuruus erotellaan palveluiden luonteen perusteella.

Kotitalousvähennys nousee 40 prosentista 60 prosenttiin, mutta vähennyksen nousu ei kuitenkaan koske kaikkia vähennyksen piirissä olevia töitä, vaan se koskee kotitalous-, hoiva- ja hoitotöitä. Remonttitöiden osalta vähennys ei muutu. Myös omavastuu 100 euroa säilyy muuttumattomana.

Kotitalous- hoiva- ja hoitotyön vähennys on siis jatkossa 60 prosenttia työn osuudesta tai 30 prosenttia maksetusta palkasta ja sivukuluista. Henkilökohtainen maksimimäärä on 3 500 euroa vuosille 2022-2023.

Kunnossapito- ja perusparannustöissä vähennys pysyy nykyisellään 40 prosentissa ja maksimimäärä 2 250 eurossa lukuun ottamatta lämmitystapamuutosta koskevaa remonttia, jossa öljylämmityksestä luovutaan.

Veromaksajain keskusliitto havainnollistaa artikkelissaan ensi vuoden alusta muuttuvan kotitalousvähennyksen merkitystä.

Jos kotitalous ostaa esimerkiksi siivouspalvelua 1000 eurolla vuodessa, on kotitalousvähennys 600 euroa. Tästä summasta vähennetään kuitenkin 100 euron omavastuu. Siten kotitalouden lopulliset kustannukset siivouspalvelun ostamisesta ovat 500 euroa.

Veronmaksajat osoittavat myös, mikä on itse tehdyn työn vaihtoehtoiskustannus.

Esimerkkinä on tilanne, jossa palkansaajalla on vaihtoehtoina teettää remontti ulkopuolisella ja hyödyntää 40 prosentin kotitalousvähennys tai vaihtoehtoisesti ottaa työstään palkaton vapaa remontin ajaksi.

Jos remontin teettäminen ulkopuolisella maksaa 1000 euroa, jää palkansaajan lopulliseksi maksettavaksi remonttikustannukseksi kotitalousvähennyksen jälkeen 700 euroa.

Toinen vaihtoehto on, että palkansaaja sen sijaan tekee remontin itse palkattomalla vapaalla. Jos palkansaajan marginaaliveroprosentti on 48 prosenttia, 700 euron nettopalkan menetystä vastaava palkaton vapaa olisi reilun viikon mittaista vapaata.

Palkansaajan pitäisi tässä esimerkissä siis pystyä tekemään remontti reilussa viikossa – ja yhtä laadukkaasti kuin ammattilainen – jotta remontin tekeminen itse olisi yhtä järkevää kuin remontin teettäminen remonttifirmalla. Tietenkin jos palkansaaja pystyy tekemään remontin työn ohessa, on tilanne erilainen.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
eläkelainen eläkkeet eläke talous

IMF: Polku varhaiseläkkeelle tulee sulkea työllisyyden parantamiseksi

Seuraava artikkeli
EKP keskuspankki euro euromaat talous

Analyytikko ennustaa: 12 kuukauden euribor-korkojen nousu alkaa vuonna 2022