Kolmessa kuukaudessa liira on menettänyt 33 prosenttia arvostaan suhteessa dollariin.
Liira on heikentynyt jo pitkään, sillä 10 vuodessa se on menettänyt yli 85 prosenttia vaihtosuhteestaan dollariin.
Nyt kuitenkin liiran heikentyminen on kiihtynyt.
Viimeisin jyrkkä liiran syöksy alkoi viime torstaina, kun keskuspankki laski korkoja 100 korkopisteellä 15 prosenttiin. Pelkästään syyskuun jälkeen keskuspankki on laskenut korkoja 400 korkopisteellä. Tällaiset toimet todennäköisesti vain kiihdyttävät inflaatiota ja sitä kautta epäluottamusta maan rahapolitiikkaa kohtaan.
Syynä liiran heikkenemiselle on maan rahapolitiikka, johon presidentti Recep Tayyip Erdogan on puuttunut. Erdogan on puolustanut maan sitoutumista alhaiseen korkotasoon tilanteessa, jossa inflaatio on peräti 20 prosenttia.
Erdogan on pitkään pitänyt korkeaa korkotasoa vaarallisena tekijänä Turkin talouskehitykselle. Hän väittää yleisen ekonomistien käsityksen vastaisesti, että korkea korkotaso pahentaisi inflaatiota.
Lisäksi Erdoganilla on valtaa Turkin keskuspankin päätöksiin. Sijoittajat ovat siksi huolissaan keskuspankin itsenäisyydestä. Erdogan on erottanut jo kolme keskuspankin johtajaa viimeisen kahden vuoden aikana rahapolitiikan erimielisyyksien vuoksi.
Turkki kärsii samanaikaisesti geopoliittisista jännitteistä, vaihtotaseen alijäämästä, alenevasta valuuttavarannosta ja kasvavasta velkavuoresta. Suurin ongelma on kuitenkin inflaatio, jota vastaan Erdogan ei ole valmis markkinoiden näkökulmasta tarpeeksi tiukasti taistelemaan.
Lisävaikeuksia Turkille saattaa tuoda myös se, että USA ja muut kehittyneet taloudet ovat vähitellen kiristämässä rahapolitiikkaansa.
Liiran devalvoituminen vaikeuttaa inflaation hallintaa entisestään, koska liiran heikkeneminen nostaa suoraan tuontihyödykkeiden hintoja.
