Talouden trendit

MTK: Suomen metsätaloutta uhkaa katastrofi EU:n kestävän metsätalouden suunnitelmien vuoksi

Metsänomistajille on valmisteilla hurjia velvoitteita, varoittaa MTK.

Valmistelussa oleva EU:n kestävän metsätalouden taksonomia uhkaa Suomen metsätaloutta ja keinoja hillitä ilmastonmuutosta, väittää Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK).

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia on oikeudellinen luokitusjärjestelmä, joka listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. Asetus on EU:n työkalu suunnitella siirtymistä vähähiiliseen, joustavaan ja resurssitehokkaaseen talouteen.

MTK:n mukaan taksonomian valmistelu etenee vaiheittain ja silmukkaa metsänomistajien kaulan ympärillä kiristetään jatkuvasti. Valmistelun vaikutuksia ei ole kerrottu julkisuuteen. Nyt käsittelyssä olevien ilmastokriteerien jälkeen vuorossa olevat ympäristökriteerit iskevät viimeisen naulan metsätalouden arkkuun, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

MTK pitää kestävän rahoituksen tavoitteina hyvinä. Ilmastoa ja luontoa pelastavien elinkeinojen tulee kuitenkin pärjätä rahoitusmarkkinoilla. Ymmärrys metsäsektorin mahdollisuuksista puuttuu kestävän rahoituksen valmistelussa, ja esillä olevat yksityiskohdat uhkaavat romuttaa suomalaisen metsätalouden edellytykset.

”On hyvin tärkeä huomata, että taksonomiavalmistelu on prosessi. Vaatimukset kiristyvät vaihe vaiheelta. Nyt päätöksenteossa olevat ilmastokriteerit ovat tuomassa metsänomistajille jo runsaasti yksityiskohtaista sääntelyä esimerkiksi metsäsuunnitelmapakon kautta. Varsinainen pommi kytee kuitenkin seuraavassa vaiheessa, jolloin ympäristökriteerit julkistetaan”, huomauttaa Mäki-Hakola

Vaikka kestävä rahoitus on tarkoitettu finanssisektorille ja suurille yrityksille, on metsänomistajille valmisteilla hurjia velvoitteita, MTK väittää.

Luonnosten mukaan metsänomistajien tulisi jättää 20 prosenttia metsistään talouskäytön ulkopuolelle. Tämän omaisuuden arvo on 12 miljardia euroa. Lisäksi jäljelle jääviin 80 prosenttiin määrättäisiin esimerkiksi vesistöjen varsille 30-60 metrin suojakaistat. Hakkuissa tulisi jättää säästöpuiksi kymmenen prosenttia.

Pelkästään tämän vaatimuksen arvo metsänomistajalle on vuodessa 200 miljoonaa euroa. Esitykset sisältävät lisäksi ekologisesti mahdottomia vaatimuksia esimerkiksi puulajisuhteissa.

”Metsänomistajat ovat osoittaneet panostavansa monimuotoisuuden tilaan jatkuvasti enemmän samalla kuitenkin turvaten perustan maallemme tärkeälle vientiteollisuudelle. EU:n aikeet vähentää metsien käyttöä ja metsien hoitoa romuttavat metsätalouden mahdollisuudet sekä vievät Suomelta välttämättömän työkalun taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Jos metsätalouden panostukset menetetään, menetämme metsien kasvukyvyn ja mahdollisuuden päästä eroon fossiilitaloudesta”, huomauttaa Mäki-Hakola

Suomen hallitukselta puuttuu edelleen kanta taksonomiaan.

Hallituksen on välittömästi tyrmättävä taksonomia ja tehtävä kaikkensa, että komissioin ideologinen uudistus pysähtyy, vaatii Mäki-Hakola.

SDP:n kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Raimo Piirainen (Sd.) on huolissaan Suomen kansallisten etujen huomioimisesta.

 ”Suomalaiset metsäalan työntekijät, metsänomistajat ja metsäteollisuuden toimijat sekä biotalouden kehittäjät nukkuvat yönsä huonosti. Eikä syynä ole läkähdyttävät helteet, jotka lämmittävät jo varjoisimmankin hirsimökin pohjoisnurkat. Syynä on Suomen epävireinen ja eritahtinen viesti Euroopan komissiolle, jonka valmistelema esitys EU:n metsästrategiaksi on vuodatettu tarkoitushakuisesti julkisuuteen. Se on pelästyttänyt suomalaiset laajalla rintamalla – vastuulliset toimijat yli puoluerajojen”, sanoo kainuulainen Piirainen.

Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.) vaatii Suomen hallitusta päättämään kantansa EU:n taksonomiauudistukseen. Varsinainen lainsäädäntökehys hyväksyttiin jo viime vuonna, mutta komissio on jatkanut säätelyä luomalla erillisiä niin sanottuja delegoituja säädöksiä, joilla määritellään lainsäädäntöä yksityiskohtaisemmin kestävän rahoituksen kriteerejä esimerkiksi metsätiloille.

”Kestävän rahoituksen lainsäädäntö on alkuperäiseltä tavoitteeltaan itsessään tervetullut paketti, sillä se sallii ympäristöystävällisten investointien erottamisen selkeästi ympäristölle haitallisista, kuten hiilivoimasta. Komissio on kuitenkin mennyt yksityiskohtaisessa säätelyssään liian pitkälle, ja pyrkii nyt lisäsäädöksillä asettamaan detaljitason kriteerejä metsänhoidolle. Pandoran lipas on avattu, eikä uudelta vihersääntelyltä säästy pian kukaan”, Sarvamaa kertoo blogissaan.

Sarvamaa haluaa Suomen hallituksen äänestävän EU:n neuvostossa taksonomian ensimmäistä ilmastovaikutuksia koskevaa säädöstä vastaan.

”Komissio ei ota huomioon kestävän metsänhoidon ilmastovaikutuksia, minkä myötä sekava ja monitulkintainen kokonaisuus johtaisi turhaan ylisääntelyyn ilman mainittavia hyötyjä. Ruotsin demarihallitus on tämän ymmärtänyt, ja aikovat äänestää taksonomiaa vastaan EU:n neuvostossa. Pääministeri Marin kirjelmöi aiheesta yhdessä pääministeri Löfvenin kanssa kesällä komissiolle, joten loogista olisi, että Suomi seisoisi tässä Ruotsin rinnalla ja äänestäisi säädöstä vastaan. Kaikki muu on itsepetosta”, Sarvamaa sanoo.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Aila Havukainen

    18.11.2021 at 13:22

    Onko siellä EU:ssa jälkeä käyttäviä yhtään.Suomen metsät ovat nyt hiilinieluja,puhdistavat ilmaa.Metsän raikas tuoksu ,ei pakokaasun mustaa ilmaa.
    Suomalaisten annetaan itse määrätä metsistään,eli metsänsä omistaja kuka sen on ostanut ja siintä perintö-ja kaikki veronsa maksanut.Rekisterissä omistajana.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös