Vauhdinotto vain kiihtynee Helsingin pörssissä noteeratuilla suuryhtiöillä loppuvuotta kohden. Etenkin teollisuuden yhtiöt voi nostaa veturiksi.
”Huippukorkeista tilauskertymistä voi osaltaan päätellä, että pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu nettotulos tulos rikkoo koko vuoden osalta jopa historiallisen ennätyksensä,” konkarisalkunhoitaja Hannu Angervuo toteaa ja viittaa osaltaan huippukorkeisiin tilauskantoihin syyskuun lopulla.
Pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu tulos ennen tilinpäätössiirtoja otti noin 50 prosenttia plussaa ja nousi huikaisevan eli 6,6 miljardin euron tasolle kolmannella kvartaalilla.
Valtaosa pörssiyhtiöistä pystyi nostamaan kannattavuuttaan kolmannella neljänneksellä.
Angervuon laskelmien mukaan yhteenlaskettu tulos parani noin 78 prosentilla kaikista tuloksensa julkaisseista yhtiöistä. Listatuista on 83 yhtiötä julkistanut kolmannen kvartaalin antinsa.
Angervuo tarkentaa vielä ennusteitaan siten, että mikäli yhteenlaskettu tulos nousee vielä loppuvuodesta kolmannen vuosineljänneksen lukua korkeammaksi, on mahdollista lyödä yhteenlasketussa nettotuloksessa uusi ennätys kuluvan vuoden tilikaudella.
Konkarisijoittajan ennusteet pitivät
Ennusteensa punaisena lankana Angervuo käyttää yli 15 vuoden takaisia pörssiyhtiöiden tulos- ja liikevaihtolukuja.
Ennen finanssikriisiä eli vuonna 2007 Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden yhteenlaskettu nettotulos saavutti 19,7 miljardia euroa. Tosin suuriakin yhtiöitä, kuten Amer on heittänyt hyvästit pörssille, mikä tuskin paljonkaan hetkauttaa ennustetta ennätyksellisestä tulostehtailusta.
Sinänsä Angervuo on tavan takaa päihittänyt analyytikoiden kvartaalitason ennusteet, jotka ovat lipsahtaneet liikaa matalaviritteiseksi.
”Oma ennusteeni osuu kolmannen kvartaalin kannattavuuden osalta aika tarkkaan maaliinsa. Heittoa tulee vain noin viisi prosenttiyksikköä alakanttiin”, Angervuo lisää.
Suurista puuttuu osavuosijulkaisujen tiimoilta enää Fortum Uniper, joiden tuloksen voi arvioida pyöreäksi nollaksi ennakoiden nojalla.
”Fortum Uniper pörssin suurimpana yhtiönä saattaa hieman muuttaa prosenttikuvia, mutta ei enää liikevoittoa ja tulosta rahoituserien jälkeen”, Angervuo toteaa.
Teollisuus porskuttaa vahvasti eteenpäin
Pörssin tulosveturiksi voi nostaa teollisuuden, eli etenkin metsäyhtiöt ja myös konepajat.
Metsäyhtiöt korjasivat ”jättipotin” etenkin sellun hintabuumista. Konepajoista esimerkiksi Valmet rikkoi historiallisen ennätyksen tilauskannassa. Lukujen valossa voi päätellä, että konepajat ovat pitkälle pystyneet ajamaan raaka-aineiden kallistumiset myyntihintoihinsa, mikä tulee esiin liikevaihdon ja liikevoiton nosteessa.
”Savupiiput” eli teollisuus vahvisti yhteensä noin 65 prosenttia liikevoittoaan verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kvartaaliin. Liikevoittoa kertyi yhteensä 4,3 miljardia euroa kolmannella kvartaalilla.
Osavuosilukujen ilotulistusta voi edelleen valaista liikevaihdolla. Yhtiöiden liikevaihto loikkasi noin 14,5 prosenttia eli 43,4 miljardiin euroon.
”Savupiiput” pokkasivat prosenteissa niin ikään samat 14,5 prosentin kasvuluvut liikevaihdossa, jota kertyi yhteensä yli 38,4 miljardia euroa teollisuuden yhtiöille.
Kannattaako vielä sijoittaa lisää pörssiin?
Entä kannattako piensijoittajan haalia lisää osakkeita, vain kerätä varoja mahdollisiin ostoihin, mikäli osakekurssit painuvat laskuun.
Angervuo kehottaa lukemaan tarkkaan osavuosien ennusteet ja riskien kartoituksen.
”Osakkeiden arvostustason on noussut noin 20-30 prosenttia yli 15 takaisen historiallisen arvon. Yksi painavin syy on vaihtoehtoisen sijoitusten puuttuminen matalien korkojen aikana”, Angervuo jatkaa.
Lisäksi uusia yhtiöitä ovat listautunut jopa ennätyksellisesti pörssiin, mikä vetänyt sijoittajia puoleensa.
”Vähemmän jännittävät” kovimpia nousijoita
Kurssinousuja voi pitää jyrkkinä, mitä tulee esimerkiksi runsaisiin osingonmaksajiin eli Angervuon ilmaisuin ”vähemmän jännittäviin yhtiöihin”.
Nordea on kallistunut kuluvavan vuoden aikana 74 prosenttia, Sampo 35 prosenttia ja Fortum 37 prosenttia. Angervuon mukaan yhtiöt voi luokitella vuoden ”nousijoiksi.”
Suhdanteille herkemmissä yhtiöistä eli tupla tai kuitti- osastossa lukeutuvat kovimpaan nousukaartiin muun maussa Outokumpu (+75%), Nokia (+59%), Wärtsilä (+56%), Cargotec (+44%) ja Konecranes (+40%).
Kovimmat tuotot ovat tulleet muutamista kasvuhakuisista pienistä yhtiöistä, kuten esimerkiksi Qt Groupista (+141%).
Angervuo jatkaa, että uusi kotimainen sijoittajakunta on päässyt kolmen viime vuoden aikana nauttimaan runsaan 60 prosentin tuotosta, jossa on mukana myös irronneet osingot.
Viimeisen 12 kuukauden osaketuottoa voi Angervuon mukaan luonnehtia 35,8 prosentiksi eli ”hyväksi” sijoittajille.
Ja osakkeiden vuosituottoakin on kertynyt noin 14,5 prosenttia Helsingin pörssin indeksissä vuosina 2009 – 2012. Eli ennen veroja laskettuna vuoden 2008 lopussa tehty sada euron osakeindeksisijoitus on palkinnut kuusinkertaisesti omistajansa.
Joko aika Margin Callille?
Amerikkalaiset käyttävät sanontaa Margin Call, joka sulkee sisäänsä pankkien heräämisen kadunmiehen velkavetoiseen sijoittajariskiin. Euroopan ja Yhdysvaltain Keskuspankkien likviditeettiä eli rahan kylvämistä on tulvinut osakkeisiin.
”Hälytyskellojen pitää soida siinä vaiheessa, jolloin pankit alkavat pakottaa sijoittajia myymään osakkeensa velkojensa ja vakuuksien vastineeksi”, Angervuo toteaa.
”Kun lainan saanti vähenee osakeostoihin, on Margin Call jo aika lähellä.”
Helsingin pörssin kurssitaso on nyt pudonnut noin viisi prosenttia alle kaikkien aikojen huipputason.
