Pörssiyhtiöt ja muut osakeyhtiöt voivat jakaa osinkoa sekä yhtiön tuottamasta voitosta että myös aikaisempien tilikausien tuottamasta voitosta tai muusta vapaaseen omaan pääomaan kuuluvista varoista.
Osingonmaksu ei ole yhtiölle pakollista, vaan yhtiö voi halutessaan säästää osinkovarat puskureiksi tuleville vuosille tai esimerkiksi investointeja varten. Kaikissa tilanteissa yritys ei saa jakaa osinkoa, vaikka haluaisikin. Tällainen tilanne syntyy, jos osingonjako voisi johtaa yhtiön maksukyvyttömyyteen.
Lähtökohtaisesti osingosta päättää yhtiökokouksen osakkeenomistajien enemmistö. Tästä on kuitenkin yksi poikkeus.
Vaikka osingonmaksu ei ole pakollista, osakkeenomistajien vähemmistö voi vaatia osingon maksua yhtiökokouksessa. Tällöin on kyse vähemmistöosingosta.
Kyse on periaatteesta, jossa osakeyhtiön pienomistajillakin on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa yhtiön osingonjakopolitiikkaan. Sen avulla pyritään osakkeenomistajien yhdenvertaisuuteen.
Osakeyhtiön tulee jakaa osakkeenomistajilleen osinkona vähintään puolet tilikauden voitosta, mikäli tätä varsinaisessa yhtiökokouksessa osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi kymmenesosa kaikista yhtiön osakkeista, vaativat. Tietenkin jaettava osinko kohdistuu tällöin kaikkiin osakkeenomistajiin, eikä vain vähemmistöosinkoa vaatineeseen vähemmistöön.
Vähemmistön tulee esittää vaatimus ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä ja voitosta tulee ensin vähentää yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät.
Vähemmistöosakkaat eivät kuitenkaan voi vaatia voittona jaettavaksi enempää kuin on ilman velkojien suostumusta mahdollista jakaa, eikä enempää kuin kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta. Siten ilman velkojien suostumusta ei ole mahdollista jakaa esimerkiksi osakepääomaan kuuluvia varoja lainkaan. Tällaisen osakepääoman alentamiseen tarvitaan aina velkojien suostumus riippumatta siitä, onko osakepääoma esimerkiksi suurempi, kuin mitä sen lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan tarvitsisi olla.
Yhtiö voi rajoittaa oikeutta vähemmistöosinkoon, jos kaikki osakkeenomistajat ovat siihen valmiita.
Vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksia väliaikaisessa laissa on turvattu myös siten, että heille on annettu mahdollisuus esittää etukäteen kysymyksiä ja vastaehdotuksia.
Kauppakamarin selvityksen mukaan äänestykseen otettiin tänä vuonna yksi vastaehdotus, kun viime vuonna niitä ei ollut yhtään. Yhteensä 18 yhtiöllä oli äänestysvaihtoehtona vähemmistöosinko. Näistä kahdessa riittävän suuri määrä osakkeenomistajia vaati vähemmistöosingon maksua.
”Vähemmistöosingon maksaminen on pörssiyhtiöissä hyvin poikkeuksellista”, kertoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.
Kajalan mukaan näyttää siltä, että väliaikainen lainsäädäntö on tehnyt vähemmistöosingon vaatimisen selvästi tavanomaista helpommaksi.
Koronapandemia vaikutti merkittävästi pörssiyhtiöiden hallinnointiin. Pörssiyhtiöiden hallitukset kokoontuivat vuonna 2020 aiempaa useammin ja osallistumisaktiivisuus kokouksiin kasvoi. Noin 90 prosenttia pörssiyhtiöistä hyödynsi yhtiökokousten järjestämistä helpottanutta väliaikaista lainsäädäntöä.
Lähde: Minilex
Lue myös tämä: Omistajan selkeä tahtotila on yrityksen etu
