Talouden trendit

Mikä on Web 3.0?

Internetin ja kryptojen yhteydessä käytetään yhä useammin termiä ”Web 3.0”. Mitä termillä tarkoitetaan ja miten sijoittaja voi hyötyä tiedosta? 

Internetin merkitys taloudelle on valtava. Elämme nykyään maailmassa, jossa kaikki maailman tieto on saatavilla taskuun mahtuvasta älypuhelimesta. 

Elokuvia katsotaan, lehtiä luetaan, tavarat tilataan ja pankkiasiat hoidetaan internetin kautta samalla kun yhä useampi yritys ostaa käyttämänsä ohjelmiston pilvipalveluna.

Internetin verkostorakenne ja yhä useamman palvelun digitaalinen luonne on voimistanut voittaja-vie-kaiken rakenteita. 

Suomalaista pöydänvalmistajaa ei paljon amerikkalainen pöydänvalmistaja kiinnosta, koska välimatka on niin pitkä. Suomalainen kuukausiveloitteista ohjelmistoa tarjoava yritys puolestaan joutuu suoraan kilpailemaan globaaleja jättejä vastaan. 

Suurin ja paras on skaalautuvuutensa takia etulyöntiasemassa myös tulevaisuudessa.

Suurempi määrä asiakkaita tarkoittaa suurempia resursseja tuotekehitykseen. Tämä perusmekaniikka näkyy yritysten tuloksissa ja kasvunäkymissä ja sitä kautta myös osakkeiden hinnoissa. 

Web 3.0 on tärkeä konsepti, koska se haastaa tämän voittaja vie kaiken -rakenteen. 

Web 3.0 on helppo ymmärtää historian kautta

Web 1.0 oli alkuaikojen internet, jota lähinnä pystyi lukemaan. Web 2.0 rakentui sosiaalisen median vallankumouksesta, kun taas Web 3.0 on hajautettu järjestelmä. Sanotaan, että Web 1.0 oli tietotalouden aikaa, Web 2.0 oli alustatalouden aikaa ja Web 3.0 tulee olemaan token-talouden aikaa. 

Web 1.0 ei ollut interaktiivinen, vaan se koostui internetsivuista, joita lähinnä pystyi lukemaan. Yritykset omistivat omat internetsivunsa ja saivat niiden tuomat tuotot, mutta toisaalta yritykset myös tuottivat sivustoilla olleen sisältönsä itse. 

Web 2.0 ja alustatalous on ymmärrettävissä sosiaalisen median avulla. Yritys itse ei enää tarvitse tuottaa sisältöään, sillä tästä huolehtivat sosiaalisen median käyttäjät. 

Alustan haltijalla on merkittävä valta, vaikka ihmisten tuottama sisältö on keskeisessä osassa. Alustan haltija omistaa alustan tuottaman datan ja voi myydä sitä eteenpäin mainosten muodossa. Web 3.0 pyritään rakentamaan hajautetusti, eli ilman alustoja.

Web 2.0 on tuonut mukanaan ongelmia

Ihmisten digitaalinen minuus voi olla pitkälti Facebookin, Twitterin ja Alphabetin päälle rakennettuna ja tätä kautta myös näiden yritysten hallinnassa. 

Jos palvelu kaatuu tai rikkoo omia käyttäjäehtojaan, ovat monen käyttäjän digitaalinen identiteetti ja tietoturva uhattuna.

Yrityksille keskitettyjen järjestelmien ongelmana on mahdollinen sääntöjen muuttuminen. Sosiaalinen media, hakukoneoptimointi ja digitaalinen mainostaminen ovat monelle yritykselle keskeisiä rakennuspalikoita ja sääntöjen muuttuminen keskeinen riski. 

Konkreettisena esimerkkinä Visa joutuu nyt pohtimaan mitä tehdä, kun Amazon torjuu brittiläiset Visa-maksut

Web 3.0 mahdollistaa omistajuuden ilman kolmatta osapuolta

Web 3.0 toimii niin, että data on yritysten ja organisaatioiden hallinnoimien tietokantojen sijaan lohkoketjussa. Käyttäjillä on ikään kuin oma tallelokeronsa internetissä. Tallelokero on kaikkien nähtävillä, mutta vain käyttäjä pystyy avaaman lokeron tai antamaan oikeuden päästä lokerolle. 

Omat digitaaliset avaimet mahdollistavat oman digitaalisen omaisuuden. Näin ollen omistusoikeus voidaan rakentaa internetin päälle. 

Kryptoja on mahdollista kytkeä fyysiseen omaisuuteen ja näin ollen kolmansien osapuolten tarve vähenee myös ei-digitaalisten omaisuuserien transaktioissa. Välittäjää tai alustaa ei enää tarvita.

Esimerkiksi taiteilijan ei enää tarvitse antaa musiikkiaan Spotifyn hallinoitavaksi eikä taiteilijan tarvitse ladata tiedostoaan Spotifyn tietokantaan. 

Malli missä yritys ei omista ohjelmistoa

Olemme tottuneet Web 2.0-pohjaiseen malliin, missä ohjelmistoyritykset rakentavat omat sovelluksensa, saavat niihin omistusoikeuden ja vuokraavat niitä eteenpäin. Web 3.0 toimii eri tavalla, sillä se käyttää avointa lähdekoodia. Avoimen lähdekoodin saa kopioida maksutta.

Siinä missä alustatalous rakentuu keskitettyjen ratkaisujen päälle, perustuu siis token-talous hajautettuun malliin ja lohkoketjuteknologiaan. 

Lohkoketjun päälle voidaan rakentaa niin sanottuja älykkäitä sopimuksia. Lohkoketju toteuttaa nämä sopimukset automaattisesti ennalta määrättyjen ehtojen täyttyessä 

Konkreettisena esimerkkinä voitaisiin sosiaalisen median käyttäjille jakaa kryptoja käyttöasteen ja sisällöntuotannon mukaisesti. Näiden kryptojen lukumäärää voitaisiin sitten käyttää voitonjaon tai päätöksenteon pohjana. 

Näistä syistä Web 3.0 voi kasvaa nopeastikin

Web 3.0 rakentuu avoimen lähdekoodin varaan. API-talouden tapaan avoin lähdekoodi mahdollistaa uuden luomisen tehokkaasti valmiita palikoita keskenään yhdistelemällä. 

Avoimessa koodissa kaikki toiminnallisuudet ovat saatavilla ja kopioitua koodinpätkää voi halutessaan myös muokata. 

Koko ekosysteemin kehittymisen kannalta kehitys on nopeaa. Yhteisön ei tarvitse ratkaista ongelmaa kuin yhden kerran ja sovellukset saadaan keskustelemaan keskenään. 

Keskenään keskustelevista sovelluksista esimerkkinä on markkinoilta mahdollista ostaa NFT, joka on mahdollista yhdistää toisesta paikasta ostetun NFT:n kanssa. Näistä useamman NFT:n kombinaatiosta muodostuu pelihahmo, jonka voi sitten laittaa taistelemaan jonkun toisen pelaajan luomaa hahmoa vastaan. 

Web 3.0 kasvattaa suosiotaan

Alustojen tarpeen poistava hajautettu järjestelmä ja lohkoketjun päälle rakennettu kirjaus omistusoikeudesta, älykkäät sopimukset, avoimen lähdekoodin ja modulaarisuuden tuomat edut ovat kaikki argumentteja sen puolesta, että Web 3.0 voisi jonain päivänä olla iso juttu. 

Muutamalla mittarilla mitattuna kasvu vaikuttaakin olevan kovaa. 

Web 3.0-pohjaisen hajautetun pankkijärjestelmän käyttöastetta ja suosion määrää voidaan mitata eri DeFi-protokolliin sitoutuneen pääoman määrällä. Defi Llaman keräämän datan mukaan protokolliin oli vuosi sitten sitoutuneena noin 17,4 miljardia dollaria. Nyt vuotta myöhemmin protokolliin on sitoutuneena lähes 15-kertainen määrä, 260 miljardia dollaria.   

Toisena Web 3.0-mittarina voidaan käyttää NFT-markkinan kokoa. Viime vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä NFT-myyntiä kertyi 28 miljoonaa dollaria, kun vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä puhuttiinjo 10,7 miljardista dollarista. 

Toisin sanoen NFT-markkinan koko on vuodessa kasvanut yli 380-kertaiseksi. 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös