Ruokalähettipalvelua tarjoavat yritykset kuten Wolt ovat pitäneet ruokalähettejä itsenäisinä yrittäjinä, joiden tekemään työhön ei sovelleta työlainsäädäntöä.
Kysymys on niin sanotusta alustavälitteisestä työstä. Työssä hyödynnetään yhtiön ylläpitämää digitaalista alustaa, jonka välityksellä ruokalähetit saavat tiedon kuljetustarpeesta. Yhtiö rekrytoi ravintoloita alustansa käyttäjiksi ja ruokalähettejä kuljetustehtäviin.
Ruokalähettitoiminta ei ole mitään nappikauppaa, sillä toinen yhtiöistä, suomalainen vuonna 2014 perustettu teknologiayritys Wolt toimii tällä hetkellä 23 maassa ja yli 120 kaupungissa. Woltin mobiilisovelluksella tai verkkosivuilla asiakkaat voivat tilata ravintolaruokaa sekä päivittäis- ja vähittäiskaupan tavaroita alustan kumppaneilta.
Työsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessa ja heidän tekemistään työtunneista tulee pitää työaikakirjanpitoa. Työsuojeluviranomainen eli Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue teki asiasta päätöksen maanantaina 1.11.
Päätöksessä velvoitetaan Woltia 14 päivän sisällä ryhtymään toimenpiteisiin työaikakirjapidon pitämiseksi tai tekemään toimenpiteistä selvitys työsuojeluviranomaiselle.
Työsuojeluviranomainen teki päätöksen kokonaisarvioinnin perusteella. Työsuojeluviranomainen katsoo asiaa työlainsäädännön näkökulmasta, ja työnantajavelvoitteet on säädetty sopimussuhteessa heikomman osapuolen turvaksi.
Arvioinnissa tuli esiin paljon seikkoja, jotka olisivat voineet puoltaa myös ruokalähettien katsomista yrittäjiksi.
”Lainsäädännöllisesti sitovasti asian voi ratkaista vain tuomioistuin. Osapuolten oikeusturvan ja asian yhteiskunnallisen merkityksen kannalta pitäisimme toivottavana, että tästä asiasta saataisiin tuomioistuimen ratkaisu. Työlainsäädäntö ei ole pysynyt työelämän murroksen ja teknologian kehityksen mukana, ja nykytilanteessa työelämän osapuolten on vaikea ennakoida, miten lakia tulkitaan”, kertoo johtaja Eerik Tarnaala Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.
Työsuojeluviranomaisen tekemässä kokonaisarvioinnissa työsuhteen puolesta puhuvat erityisesti seuraavat seikat, jotka liittyvät työn konkreettiseen suoritustapaan: Ruokalähetit ovat alisteisessa asemassa suhteessa Woltiin ja sen hallinnoimaan alustaan. Wolt määrittelee työn tekemistä muun muassa johtamalla ja valvomalla työtä alustan kautta sekä kontrolloimalla sijaisen käyttämistä. Läheteillä ei ole vaikutusmahdollisuutta palkkiotasoon ja korvauksen suuruuteen.
Työsopimuslaki on pakottavaa oikeutta, ja sopijapuolet eivät voi pätevästi sopia sen soveltamisesta keskenään. Tämän tarkoituksena on suojella työntekijää, joka on alisteisessa asemassa suhteessa työnantajaan.
Kokonaisarvioinnin perusteella ja työsopimuslain pakottavuuden perusteella työsuojeluviranomainen katsoo, että ruokalähettien työssä täyttyvät työsopimuslain mukaiset työsuhteen tunnusmerkit, ja näin ollen ruokalähettien työssä tulee noudattaa työaikalakia.
Työsuojeluviranomaisen päätöksestä voi kuitenkin valittaa hallinto-oikeuteen – ja niin Wolt aikoo tehdäkin.
Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen kertoo STT:lle, että yhtiön läheteistä yli 70 prosenttia on sitä mieltä, että yrittäjyyden vapaus on heille tärkeämpää kuin työsuhteen turva. Lisäksi monet läheteistä toivovat asian viemistä tuomioistuimeen, Mykkänen kertoo.
