Suomalaiset näkevät sen potentiaalisena mahdollisuutena hajauttaa ja kasvattaa varallisuuttaan. Nordea kertoo tiedotteessaan, että se on myöntänyt vuoden 2021 tammi-syyskuussa 10 prosenttia enemmän lainoja sijoitusasuntoihin, kuin vuotta aiemmin.
Asuntosijoittamisen suosion kasvu näkyy tilastoissa laajemminkin.
Suomen Pankin tilastojen mukaan sijoitusasuntolainakanta onkin kasvanut maaliskuusta syyskuuhun 4,2 prosenttia. Se on jopa kaksi kertaa nopeammin kuin omistusasuntolainakanta, joka on kasvanut 2,1 prosenttia.
”Lainatiskeillä on viimeisen reilun vuoden ajan nähty aivan poikkeuksellista vilkkautta. Tämä näkyy myös sijoitusasuntojen osalta, alhainen korkotaso ja kulutukselta säästynyt raha on innostanut monen ensikertalaisenkin tutkimaan vaihtoehtoa sijoittaa asuntoihin. Asuntosijoittajien keski-ikä laskee jatkuvasti ja jo noin 40 prosenttia onkin alle 40 vuotiaita. Myös naisten määrä asuntosijoittajissa on kasvanut rytinällä”, sanoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala
Kaupunkikohtaiset erot ovat kuitenkin suuria.
Asuntosijoittamisen suosio näkyy erityisesti suurissa kaupungeissa, mutta myös aluekohtaisia eroja löytyy. Esimerkiksi Nordeassa sijoitusasuntolainojen osalta kasvu on ollut melko maltillista Helsingissä, mutta yli 20 prosentin kasvulukemiin on päästy Vaasan, Turun, Oulun ja Lappeenrannan seuduilla.
Kovinta kasvu Nordeasta myönnettävissä sijoitusasuntolainoissa on Vantaalla, jossa kasvua tammi-syyskuussa verrattuna vuoden takaiseen ajanjaksoon on peräti 40 prosenttia.
”Kolmannes Suomen asunnoista on vuokralla. Yleisintä vuokralla asuminen on nuorten keskuudessa, mutta vuokra-asuminen on yleistynyt viimeisen 10 vuoden aika lähes kaikissa ikäryhmissä. Vuokra-asuminen on yleisintä suurissa opiskelijakaupungeissa, joihin asuntosijoittaminen on myös vahvasti keskittynyt. Yli puolet myydyistä yksiöistä päätyykin vuokrakäyttöön”, kertoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Koistiaisen mukaan suurin osa sijoitusasunnoista on ammattimaisten sijoittajien hallussa, mutta yksityishenkilöiden omistamien sijoitusasuntojen määrän arvioidaan kasvaneen 50 prosenttia vuosina 2010-2018.
Vuokralle tarjottavia asuntoja on pandemian seurauksena kuitenkin edelleen paljon tyhjillään. Kun koronapandemia etätöineen on saanut ihmiset havittelemaan suurempia koteja, ovat vuokralle tarjottavat kohteet pääasiassa yksiöitä ja kaksioita.
”Opiskelijoiden määrän vähentyminen markkinoilla, lyhytaikaisvuokraamisen suosion notkahdus ja kasvanut sijoitusasuntojen määrä ovat kaikki vaikuttaneet siihen, että vapaiden vuokra-asuntoja määrä on kasvanut”, Koistiainen arvioi.
Ekonomistin mukaan tilanne on hieman tasaantunut syksyn myötä, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vuokrailmoituksia on edelleen kaksi kertaa enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Siihen voi Koistiaisen mukaan vaikuttaa myös vuokrattavien kohteiden koko.
”Yhä useampi havittelee suurempaa kotia pandemian ja etätyön myötä, kun taas monien vuokrattavien kohteiden koko on pienentynyt”, Kostiainen huomauttaa.
