Onko halvan rahan aika tulossa tiensä päähän?

Paluu normaaliin rahapolitiikkaan on edessä. Euroopan keskuspankin tämän viikon päätökset ja linjaukset olivat yllättävän haukkamaisia, arvioi ekonomisti.
euro raha valuutta talous säästöt euro raha valuutta talous säästöt

Paluu normaaliin rahapolitiikkaan on edessä. Euroopan keskuspankin tämän viikon päätökset ja linjaukset olivat yllättävän haukkamaisia, arvioi ekonomisti.

Suomi ja euroalue ovat saaneet nauttia jo pitkään poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta. Paineet muutokselle ovat kuitenkin kasvaneet, kun talousalue on jatkanut elpymistään korona-ahdingosta ja hintapaineet ovat nousseet.

Euroalueen inflaatio kiipusi kaikkien aikojen ennätystahtiin marraskuussa. Eurostatin mukaan hintojen nousutahti oli 4,9 prosenttia, oltuaan lokakuussa 4,1 prosenttia. Lukema on korkein yli 20 vuoteen. Hintojen nousua vauhdittivat kallistuvat energiahinnat.

Euroopan keskuspankki (EKP) on nyt puun ja kuoren välissä.

Kiihtyvä inflaatio luo paineita rahapolitiikan kiristämiseen. Toisaalta euroalueella erityisesti Etelä-Euroopan maat Kreikka ja Italia ovat voimakkaasti velkaantuneita, joten korkojen nousu ja kiristyvä rahapolitiikka toisi niille lisää hankaluuksia.

Oman hankaluutensa rahapolitiikan kiristämiseen saattaa tuoda myös kiihtyvää vauhtia leviävät koronan omikron-virustartunnat, jotka saattavat tuoda massiiviset koronarajoitukset jälleen voimaan.

Tällä viikolla tehdyt rahapolitiikan linjaukset ovat eräänlainen kompromissi näiden kahden ristiriitaisen tavoitteen välillä.

EKP:n neuvosto kertoi tällä viikolla, että sen näkemyksen mukaan omaisuuserien ostoja voidaan seuraavina vuosineljänneksinä vähitellen vähentää, kun talous elpyy ja inflaatio lähestyy keskipitkän aikavälin tavoitetta. Neuvoston mielestä rahapolitiikan tukea tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta inflaatio voi vakaantua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Epävarmassa tilanteessa EKP:n neuvosto katsoo, että rahapolitiikan on oltava joustavaa, ja siinä on oltava valinnanvaraa.

Tässä tilanteessa neuvosto päätti, että vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) tehdään netto-ostoja maltillisempaan tahtiin kuin edeltäneellä neljänneksellä. PEPP-ohjelman netto-ostot päättyvät maaliskuun 2022 lopussa.

Lisäksi PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Keskuspankin rahapolitiikka tulee jatkossakin joustamaan kriisitilanteissa, jos välittymismekanismia uhkaavat häiriöt vaarantavat hintavakauden saavuttamisen.

Omaisuuseräostoja keskuspankki vähentää vähitellen. EKP:n neuvosto päätti, että ensimmäisellä vuosineljänneksellä APP-ohjelmassa tehdään ostoja nettomääräisesti 40 miljardilla eurolla kuukaudessa ja toisella vuosineljänneksellä 30 miljardilla eurolla kuukaudessa. Näin rahapolitiikan mitoitus tukee inflaation vakaantumista tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Lokakuusta 2022 lähtien netto-ostoja tehdään 20 miljardilla eurolla kuussa, ja niitä jatketaan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi. EKP:n neuvosto odottaa netto-ostojen päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.

Keskuspankki ei tehnyt muutoksia ohjauskorkoon. Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,0 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosenttia ja talletuskorko -0,50 prosenttia.

EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykytasolla tai sitä alempina, kunnes inflaatiovauhti nopeutuu kestävästi kahteen prosenttiin. Inflaatio voi tilapäisesti olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa.

EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis tarkistamaan kaikkia välineitään molempiin suuntiin sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Onko keskuspankki nyt ottanut aiempaa haukkamaisemman linjan rahapolitiikkaan?

”Vaikka joidenkin tulkintojen mukaan APP-pehmennys ja sen takarajattomuus ovat selvä merkki EKP:n kevyen rahapolitiikan linjan jatkumisesta, itse taivun sille kannalle, että EKP yllätti haukkamaisuudellaan sekä minut (tästä olen varmempi) että markkinat”, toteaa Suomen sosiaali ja terveys ry pääekonomisti Jussi Ahokas Keskuspankkikapitalismi-blogissaan.

Ahokkaan mukaan nyt julkistetut APP-ostot eivät kompensoi PEPP-ostojen päättämistä vuonna 2022. Ahokas kertoo, että se oli hänelle ennen päätöksen julkistamista niin sanottu “perusuran ratkaisu”.

”Kun esimerkiksi Saksasta on viime aikoina esitetty koviakin vaatimuksia kaikkien nettomääräisten ostojen lopettamiseksi, taisi EKP taipua tässä kompromissiin kyyhkyjen ja haukkojen välillä”, Ahokas toteaa.

”Jos luulitte, ettei rahapolitiikan kiristäjillä ole enää mitään sananvaltaa EKP:n päätöksenteossa, tämä ei todellakaan pidä paikkaansa.”

Ahokkaan mukaan EKP perusteli toimiaan ennen kaikkea Saksan suuntaan muun muassa sillä, että sen ennusteissa inflaatio tulee alenemaan vuosien 2023 ja 2024 aikana sen keskipitkän aikavälin kahden prosentin tavoitteen alapuolelle.

Ahokas ihmettelee tätä perustelua.

”Koska itse en osaa ennustaa inflaatiota kokonaislukujen tarkkuudella edes ensi keväälle, voidaan kysyä, mihin tällaiset ennusteet perustuvat ja mikä niiden arvo rahapolitiikan asetannassa on. Epävarmuus taloudessa on nyt niin suurta, että ainakin itse olisin varovainen tällaisten ennusteiden käyttämisessä minkään perustelemiseen.”

EKP:n päätöksiin liittyy myös paljon symboliikkaa, Ahokas arvioi.

”Akuutti kriisi on (ehkä) takana ja nyt paluu normaaliin rahapolitiikkaankin on aidosti edessä. Mutta epävarmuutta on silti kaikkialla, samoin erilaisia odotuksia ja toiveita, mitkä tekevätkin keskuspankkien tulevista vuosista varsin haastavat”, Ahokas arvioi.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Talenomin toimitusjohtaja Otto-Pekka Huhtala

Talenom kasvaa yritysostoin ensi vuonnakin

Seuraava artikkeli
Puuilo kauppaketju

Pankki: Puuilo on edelleen ostolappu