Strategiat

Kolme tapaa epäonnistua osakesijoituksissa

Vain tyhmä maksaa osakkeistaan liikaa, mutta mikä on liikaa?

Inflaation on nousussa Yhdysvalloissa ja se näkyy osakekursseissa. Etenkin pienien kasvuyhtiöiden osakekurssit ovat olleet rajussa pudotuksessa. 

Esimerkiksi Qt Groupin osake on tippunut 178 eurosta 130 euroon. Qt Groupin kurssilasku on ollut vielä maltillista verrattuna ruotsalaiseen Smart Eyen tai yhdysvaltalaisen Barkin omistajien kokemaan kurimukseen verrattuna. 

Tällaisessa tilanteessa nykyistä korkeampaan hintaan osakkeita ostaneen sijoittajan mieleen saattaa juolahtaa jälkiviisaus ja kysymys siitä miksi maksoi osakkeistaan liian korkeaa hintaa.

Alla on kolme asiaa mitä olisi voinut tehdä toisin.   

1. Markkinan ajoittaminen liian korkealta tuntuvan hinnan kautta 

Mietitäänpä sijoittajaa, joka osti koronahuuman keskellä kesäkuussa 2020 osaketta nimeltään Crowdstrike. Osakkeen yliarvostuksen puolesta löytyi argumentteja jo listautumisen aikoihin. 

Kovasta kasvusta huolimatta kilpailua riittää. Tämän lisäksi yrityksen markkina-arvo oli listautumisen hetkellä kaksinkertainen senhetkiseen markkinan kokoon verrattuna. Tappiota tekevän yrityksen osakkeen hinta suhteessa myyntiin, eli P/S-kerroin, lähenteli lukemaa 30. 

Yritys listautui 34 dollarin hintaan, mutta vuotta myöhemmin kesäkuussa 2020 osakkeen hinta ylitti jo sata dollaria. Osakkeen arvo oli siis kutakuinkin kolminkertaistunut vuodessa. 

Tällaisessa tilanteessa moni näkee, että tällaista osakkeen hintaa ei voi kannatella kuin pelkkä sijoittajien liiallinen innostus. Nyt sitten rankaistaan niitä sijoittajia, jotka ovat tyhmyyttään ostaneet osakkeita liian kalliiseen hintaan.  

Crowdstriken sijoittajat ovatkin kärsineet viimeaikaisesta kurssilaskusta. Toisaalta Crowdstriken hinta on viimeaikainen kurssilasku huomioidenkin tuplannut tuosta kesäkuun hinnasta 2020. 

Lyhyen aikavälin sijoitus kasvuyritykseen menee helposti spekulaation puolelle. Pitkän aikavälin sijoitukseen taas mahtuu todella monta argumenttia sen puolesta, että yksittäinen osake on liian kallis. 

Liian kalliin hinnan puolesta puhuvaa analyytikkoa löytyy kyllä joka vuodelle. Netflixin tapauksessa näin kävi vuonna 2012, vuonna 2013, vuonna 2014, vuonna 2015, vuonna 2016, vuonna 2017, vuonna 2018, vuonna 2019, vuonna 2020 ja vuonna 2021. Näin on ollut Teslan, Amazonin ja muidenkin sijoittajilleen loistavia tuottoja tuoneiden yritysten kohdella ja näin tulee olemaan myös tulevaisuudessa.

2. Markkinan ajoittaminen stop lossin kautta

Stop loss on riskienhallintatekniikka, joka kuulostaa järkevältä. Perusideana on niin sanotun stop loss -tason asettaminen ostohinnan alapuolelle. 

Sijoittaja voi päättää etukäteen myydä osakkeensa aina kun osakkeen hinta putoaa kymmenenneksen hankintahinnasta. Näin toimien maksimaalinen tappio rajautuu kymmeneen prosenttiin, ja tämä riskienhallintatekniikka kuulostaakin järkevältä.

Ongelmana on, että tekniikka rajaa käytännössä pois myös osakkeen tuoman tuottopotentiaalin. Vaikka itse yritys kasvaisi ja tekisi hyvää tulosta tasaisesti vuodesta toiseen, laskee osakkeen hinta matkan varrella tuon kymmenen prosenttia useammankin kerran. 

Sitä paitsi, tuo esimerkin kymmenen prosentin laskuvara ei riitä alkuunkaan. Erinomaisesti menestyneiden ja sijoittajilleen loistavia tuottoja tuoneiden yritysten osakkeiden arvot ovat välillä laskeneet voimakkaastikin matkallaan kohti uusia ja entistä korkeampia kurssihuippujaan. 

Kannattaa siis ottaa Netflixin, Amazin tai Teslan pidemmän aikavälin kurssigraafit tarkasteluun ja miettiä kuinka lyhyisiin pitoaikoihin kymmenen prosentin stop loss -sääntö käytännössä johtaa. 

3. Markkinan ajoittaminen sentimentin ja makrotalouden kautta

Markkinoita voi lähteä ajoittamaan myös makrotalouden ja sijoittajasentimentin kautta. Inflaation mahdolliseen nousuun varaudutaan ajoissa sotakassaa rakentamalla. Inflaation puhallettua pahimmat ilmat pois osakkeiden hinnoista, otetaan sotakassa käyttöön ja ostetaan entistä halvempia osakkeita. 

Periaatteessa loistava ajatus, mutta käytännössä ongelmia on kaksi. Ensinnäkään riski ei aina realisoidu ja aivan kuten yksittäisten osakkeiden kohdalla, löytyy koko markkinankin osalta tuomiopäivän profeettoja joka ikiselle vuodelle. 

Vuoden 2021 lopun osalta ennustus on saattanut osua oikeaan, mutta entäpä vuosi 2016, vuosi 2017, vuosi 2018, vuosi 2019 ja vuosi 2020. Sotakassa on tuottamatonta käteistä, jonka perusongelmana on sekin, että osakemarkkinoiden tuotot jakautuvat varsin epätasaisesti pitkin vuotta. Tämän seurauksena osakesalkun tuotto rapautuu, jos sijoittaja vetäytyy markkinoilta väärään aikaan.

Lopulta kannattaa kysyä itseltään, kannattaako markkinaa ylipäätään lähteä ajoittamaan. Kurssilaskut voivat tuntua ikävältä. Siltikin kannattaa muistaa, että vaihtoehtona on yksinkertaisesti osakesijoittamiseen liittyvän kurssiheilunnan hyväksyminen. 

Onnistuneekin markkina-ajoituksen tuoma hyöty on yllättävän pieni

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös