Markkinoiden ajoittamista ajaa mielikuva onnistuneen ajoituksen tuomista suurista tuotoista. Osta halvalla ja myy kalliilla on mantra, jonka moni on kuullut.
Samalla se on mantra, joka luo kysyntää erilaisille sijoituspalveluille. Mitä osaketta kannattaa ostaa juuri nyt? Mikä olisi hyvä tavoitehinta mihin hintaan osake kannattaisi myydä? Miten missäkin markkinatilanteessa tulisi toimia ja miksi?
Helsingin pörssi on syklinen pörssi, ja monen osakkeen kurssit vaihtelevat taloussyklin mukaan. Tämä on omiaan luomaan tarinoita onnistuneista ajoituksista, ostoista pohjilta ja myynneistä huipuilla.
Onnistuessaankin markkinoiden ajoittamisen tuoma hyöty on kuitenkin yllättävän pieni, ainakin jos uskoo varainhoitotalo Charles Schwabin tekemiä laskelmia.
Viisi hypoteettista sijoittajaa
Varainhoitotalo Charles Schwab teki laskelmat siitä miten viisi hypoteettista ja markkinoiden ajoituksessa eri tavalla onnistunutta sijoittajaa olisi pärjännyt vuosina 2001-2020.
Kaikki sijoittajat saivat 2000 dollaria joka vuosi ja varat sijoitettiin samaan Yhdysvaltojen taloutta laajasti kuvaavaan SP500-osakeindeksiin. Ajoitus koski pelkästään osakkeiden ostoja. Osakkeita ei siis myyty missään vaiheessa, vaan sijoitusten arvon annettiin kasvaa ja näin saavutetun omaisuuden määrä laskettiin koejakson lopussa.
Ensimmäinen hypoteettinen sijoittaja onnistui ajoituksissaan täydellisesti eli osakkeita ostettiin kunkin vuoden pohjilta 2000 dollarin arvosta.
Sijoittaja numero kahden oletettiin epäonnistuvan täydellisesti. Tällä kertaa osakkeita ostettiin 2000 dollarin arvosta joka vuosi, ajoittaen ostot kunkin vuoden kurssihuippuihin.
Loput kolme sijoittajaa eivät käytännössä ajoittaneet markkinaa. Yksi osti osakkeensa heti vuoden alussa, toinen hajautti ostonsa kahdelletoista kuukaudelle, kun taas kolmas osti osakkeiden sijaan turvallisia korkopapereita.
Mielenkiintoisia tuloksia markkinoiden ajoittamisesta
Tämän pieni tutkielma ei tietenkään täytä mitään akateemisia kriteerejä ja siihen kannattaa suhtautua varauksella. Siltikin sen tulokset ovat mielenkiintoiset.
Täydellisesti onnistunut ajoittaminen on epärealistinen olettama. Siltikin täydellisen ajoituksen tehneen ja 151 391 dollarin potin keränneen sijoittajan ero rahansa joka vuoden alussa osakkeisiin laittaneen ja 135 471 dollaria keränneen sijoittajan välillä on yllättävän pieni.
Eron olisi voinut olettaa suuremmaksi, sillä laskelma ei perustu yksittäiseen suureen onnistumiseen, vaan täydellisen onnistumisten sarjaan ja pitkään aikaväliin. Kun mittausaika on 20 vuotta, pitäisi korkoa korolle ilmiön pitäisi voimistaa voittajan saamaa etumatkaa.
Merkittävin ero syntyi osakkeiden ulkopuolelle jättäytyneen ja osakkeisiin rahansa sijoittaneiden sijoittajien välille. Siinä missä heti vuoden alussa osakkeisiin rahansa tuottamaan laittanut osakesäästäjä sai kasaan 135 471 dollarin pääoman jäi korkoihin sijoittaneelle sijoittajalle ainoastaan 44 438 dollaria.
Sijoitussuunnitelman tekeminen on markkinoiden ajoittamista tärkeämpää
Tämän laskelman perusteella vaikuttaisi siis siltä, että ajoittamisen hyöty on varsin rajallinen. Tutkielma antoi samankaltaiset tulokset eri aikoina ja eri pituisina ajanjaksoina tehdyille laskelmille.
Suurin riski vaikuttaakin olevan se, että osakesijoittamisen aloittamista harkitseva henkilö jää odottamaan parempaa ostopaikkaa.
Tarinan lohdullisin opetus piileekin siinä mitä kävi markkinoiden ajoituksen aivan täydellisesti mokanneelle, jokaisen vuoden kurssihuipuilta osakkeensa ostaneelle sijoittajalle. Kertynyt potti, 121 171 dollaria, on tietysti ajallista hajauttamista tai vuoden alussa osakkeensa ostaneisiin sijoittajiin verrattuna pienempi.
Ero ei kuitenkaan ole valtavan suuri, ainoastaan reilut 14 000 dollaria. Samalla tämän umpisurkean ajoituksen tehneen osakesäästäjän loppusaldo olisi kuitenkin merkittävästi osakkeiden ulkopuolella pysyneen sijoittajan saldoa suurempi.
Tämäkin tutkielma viittaa siihen, että juuri nyt on hyvä aika aloittaa osakesijoittaminen. Mikäli sijoittamisessa haluaa kaiken lisäksi onnistua kannattaa makrotalouden seuraamisen sijaan ennemmin paneutua ensin sellaisiin konsepteihin kuin ajallinen hajauttamisen, oman riskinsietokyvyn kartoittaminen ja sijoitussuunnitelman tekeminen.
