Ekonomisti: Tässä neljä syytä optimismiin Suomen taloudessa vuonna 2022

Keskuskauppakamarin pääekonomisti listaa neljä tekijää, jotka lupailevat hyvää talouskehitystä koronakurimuksen jälkeen Suomelle vuonna 2022.
Jukka Appelqvist pääekonomisti Jukka Appelqvist pääekonomisti
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Koronavirus leviää nyt Suomessa vauhdilla uuden herkästi tarttuvan omikron-muunnoksen vuoksi. Viimeisimmän seitsemän päivän aikana uusia koronatartuntoja on Suomessa havaittu yli 17 000, mikä on 39 prosenttia enemmän kuin viikko aiemmin. Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on kuitenkin laskenut kahdeksan prosenttia.

Keskuskauppakamari on laatinut kolme erilaista skenaariota siitä, miten koronatilanne tulee vaikuttamaan Suomen talouteen vuonna 2022.

Pahimmassa skenaariossa omikron-virusmuunnos johtaa tiukkoihin sulkutoimiin, lomautuksien nousuun, viennin tyssäämiseen ja valtion velkaantumisen kiihtymiseen.

Herkkähermoisten yöunet ovat uhattuna, mutta optimistinenkin toteutuma on mahdollinen, muistuttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Optimistisessa skenaariossa omikron joko aiheuttaa aiempaa lievempää tautia tai se jää pysyvästi deltavariantin varjoon. Silloin uusi variantti ei muuttaisi mitään tai se voisi olla jopa hyvä uutinen.

”Parhaimmillaan voisi käydä niin, että omikron auttaa ihmisiä kasvattamaan immuniteettiä koronaa vastaan ilman, että vaikeiden tautitapausten määrä kasvaa. Äärioptimistisessa skenaariossa omikron viitoittaisi siis tietä talouksien pysyvään avautumiseen, laumasuojaan ja elämän normalisoitumiseen”, Appelqvist sanoo.

Appelqvist näkee neljä syytä, miksi Suomen talous voisi vuonna 2022 kasvaa vauhdikkaasti ja työllisyys parantua.

Ensimmäinen valopilkku on pääekonomistin mukaan yksinkertaisesti se, että Suomessa on yhä tilaa yksityisen kulutuksen elpymiselle. Vaikka kulutus on osin palautunut koronan aiheuttamasta iskusta, se ei ole vielä saavuttanut aikaisempaa koronakriisiä edeltänyttä tasoaan.

”Kotitalouksilla on edelleen runsaasti kertyneitä säästöjä tileillään. Säästöjen purkautuminen voitelee talouden rattaita koko ensi vuoden. Toisin kuin esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisi, korona on ollut ensisijaisesti kulutuksen supistumisen synnyttämä talouskriisi. Myös elpyminen tulee olemaa kulutuksen elpymistä”, Appelqvist toteraa.

Toinen optimistinen havainto liittyy työmarkkinoihin.

Suomessa on tällä hetkellä ennätyksellisen paljon kysyntää työvoimalle, ja avoimia työpaikkoja on valtavasti. Kaikkia paikkoja ei kuitenkaan saada täytettyä, sillä yritykset raportoivat jo nyt rekrytointivaikeuksista monilla toimialoilla. Osa saadaan täytettyä, mikä tulee johtamaan työttömyyden alenemiseen ja palkkasumman kasvuun, Appelqvist ennustaa. Se luo positiivisen kehityskulun.

”Siten myönteinen työllisyyskehitys ruokkii hyvän kierrettä, ja siivittää talouden elpymistä edelleen ensi vuonna. Julkisen talouden tila kohenee, ja myös yrittäjät saavat osansa kasvaneen palkkasumman hedelmistä lisääntyneenä myyntinä.”

Pääekonomistin mukaan kolmas syy uskoa elpymisen jatkumiseen liittyy investointeihin.

”Odotan investointien kasvun jatkuvan ensi vuonna sekä rakennusinvestointien että kone- ja laiteinvestointien osalta”, Appelqvist ennustaa.

Kotimaisten teollisten investointien vähäisyydestä on Suomessa kannettu pitkään huolta. Isossa kuvassa huoli on toki edelleen aiheellinen, mutta lähitulevaisuuden näkymien suhteen voi olla toiveikas, Appelqvist toteaa.

”Teollisuudessa kapasiteetin käyttöaste on Suomessa juuri nyt lähes huipussa, mikä synnyttää painetta lisäinvestointeihin. Rakentamisen puolella asuntomarkkinoiden yllättävän vahva vire korona-aikana on nostanut pienimuotoisen asuinrakentamisen buumin, mikä tuo nostetta rakennusinvestointeihin.”

Neljäs kasvun moottori on Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle tärkeä vienti. Appelqvistin mukaan teollisuudessa tilauskannat ovat korkealla, ja vientiyritysten suhdanneodotukset myönteisiä. Se lupaa vahvaa vuotta vientiin. Hänen mukaansa kansainvälisesti teollisuuden suhdannetilanne on edelleen hyvä, joten vetoapua on luvassa.

”Omikron tuskin tukahduttaa tavaravientiä, sitä eivät ole tehneet aikaisemmatkaan epidemia-aallot. Ja pidemmälle ensi vuoteen kuljettaessa myös palveluviennissä on edelleen runsaasti tilaa elpyä, koska koronakriisin alkua edeltänyttä tasoa ei ole vielä saavutettu.”

Pelkkää riemukulkua ei tietenkään ole luvassa.

Appelqvistin mukaan alkuvuosi näyttää heikentyneen epidemiatilanteen johdosta vaikealta palvelualoille.

Muitakin riskejä löytyy. Näitä ovat inflaation kiihtyminen ja kansainvälisten toimitusketjujen häiriöt.

”Todennäköisesti pahimmat karikot silti vältetään, ja viimeistään keväällä nähdään taas varsin riuskaa elpymistä ja lämpenevää suhdannesäätä”, pääekonomisti toteaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
kiikarit näkymät New York pilvenpiirtäjä sijoittaminen talous

Analyytikko: Inflaatio saattaa asettaa uuden haasteen markkinanäkymille

Seuraava artikkeli
Raakakahvin hinta

Raakakahvin hinta jatkaa nousuaan - milloin se näkyy kahvikupissa?