Suomessa käytettiin vuonna 2020 puuta kuiva-aineena mitattuna 36,8 miljoonaa tonnia. Energiaksi kaikesta käytetystä puukuiva-aineesta päätyi peräti 58 prosenttia, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Muutos on ollut merkittävä, sillä vielä vuosituhannen vaihteessa energiaksi päätyvän puun osuus oli alle puolet.
Metsäteollisuustuotteisiin sitoutui 15,0 miljoonaa tonnia puukuiva-ainetta vuonna 2020, mikä on 41 prosenttia kaikesta puukuiva-aineesta. Osuus on ollut laskussa, sillä vielä vuosituhannen vaihteessa metsäteollisuustuotteisiin sitoutui puolet puukuiva-aineesta.
”Puuaineen käyttö on vähitellen painottunut energian suuntaan, ja lisäys johtuu lämpö- ja voimalaitoksista. Pientaloissa poltetun puun määrä ei ole oleellisesti muuttunut”, toteaa Luken yliaktuaari Aarre Peltola.
Metsäteollisuuden puun käytössä on Luken mukaan suurin muutos tapahtunut paino- ja kirjoituspapereissa. Niiden osuus kaikesta puun kuiva-aineen käytöstä oli enää kuusi prosenttia viime vuonna, kun se vielä vuosituhannen vaihtuessa ylsi 18 prosenttiin. Luken mukaan myös sahatavaraan sitoutuneen puukuiva-aineen osuus on vähentynyt.
Puumassoihin sitoutuneen kuiva-aineen osuus on puolestaan kasvussa. Puumassoihin sitoutuneella kuiva-aineella tarkoitetaan niiden vientiä, eli osuuden kasvu kuvaa massaviennin lisääntymistä. Luken mukaan kotimaahan jäävä puumassa menee paperiteollisuuden tuotantoon, ja kuiva-aine näkyy tilastossa sen tuotteina.
Luken mukaan Suomesta vietiin ulkomaille puuta kuiva-aineena mitattuna 14,5 miljoonaa tonnia. Tästä 13,8 miljoonaa tonnia meni metsäteollisuustuotteina ja 0,7 miljoonaa tonnia raaka- ja jätepuuna.
Vuoden 2021 toukokuussa työ- ja elinkeinoministeriön AFRY:lta tilaama selvitys toteaa, että puupolttoaineet ovat kaukolämmön ja teollisuuden prosessilämmön tuotannon selkäranka vielä pitkään.
Selvityksen mukaan energiasektorilla on meneillään nopea siirtymä uusiutuvan energian käyttöön. Lämmön tuotannossa ja sen yhteydessä tapahtuvassa sähköntuotannossa vähennetään voimakkaasti tai siirrytään kokonaan pois fossiilista polttoaineista ja turpeesta, ja merkittävä osa näistä polttoainesta on tällä hetkellä korvautumassa metsähakkeella ja muilla biomassajakeilla.
Selvityksen mukaan puupolttoaineiden merkitys korostuu 2020-luvulla kivihiilen ja turpeen käytön poistuessa polttoainevalikoimasta.
Energiatuotantolaitosten puunkysyntä nousee nykytasosta perusskenaariossa 30 prosenttia ja maksimiskenaariossa peräti 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Nopea muutos energiasektorin puun kysynnässä on nostanut esiin kaksi huolta.
Ensinnäkin sen, että energiasektorin puunhankinta voi uhata metsäteollisuuden puunhankintaa. Toiseksi se voi johtaa myös kasvavaan energiapuun tuontiin ja sitä kautta vaikuttaa huoltovarmuuteen.
