Oma talous

Kotitalouksien reaalitulot hyytyivät koronakurimuksessa

Kuva: Tilastokeskus.

Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot kääntyivät monin paikoin laskuun vuonna 2020, kertoo Tilastokeskus.

Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot koostuvat asuntokuntien jäsenten vuoden aikana saamista palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloista sekä saaduista sosiaaliturvaetuuksista ja eläkkeistä, ja niistä on vähennetty tuloista maksetut pakolliset verot ja veronluonteiset maksut. Myös kaikki verovapaat tulot, kuten lapsilisät, asumis- ja toimeentulotuet sekä verovapaat osingot, on huomioitu tuloissa.

Suurista kaupungeista eniten tulot alenivat Vantaalla, missä keskivertoasuntokuntien tuloja parhaiten kuvaava mediaanitulo oli viime vuonna 1,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Helsingissä asuntokuntien reaalitulot alenivat samaan aikaan 0,7 prosenttia. Myös Espoossa, Vaasassa, Mikkelissä ja Jyväskylässä asuntokuntien tulokehitys jäi selvästi negatiiviseksi viime vuonna.

Asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen kehitys oli 2010-luvun alkupuolella monen vuoden ajan vaatimatonta, joinakin vuosina jopa negatiivista. Vuosikymmenen puolivälin tienoilla tulokehitys kääntyi selvästi positiiviseksi, ja kohtuullisena tulokehitys ehti jatkua 2010-luvun jälkipuoliskolla viiden vuoden ajan.

Ensimmäinen koronavuosi näkyy asuntokuntien tuloissa selvästi, sillä käytettävissä olevien rahatulojen kehitys hyytyi vuonna 2020 sekä keskiarvo- että mediaanitulolla mitattuna nollan tuntumaan. Tilastokeskuksen mukaan edellisen kerran asuntokuntien tulokehitys on ollut yhtä heikkoa 2010-luvun alkupuolella.

Kuitenkin suhteellisesti pienituloisten lukumäärä väheni vuonna 2020.

Tilastokeskuksen mukaan pienituloisia oli 678 800 henkilöä eli 12,5 prosenttia asuntoväestöstä. Vuonna 2019 pienituloisia oli 721 100 eli 13,4 prosenttia asuntoväestöstä.

Pienituloisuus kuvaa tässä yhteydessä keski- ja pienituloisten välisiä suhteellisia tuloeroja, joten pienituloisuuden kehitys riippuu paitsi pienituloisten asuntokuntien omasta tulokehityksestä, myös mediaanitulon kehityksestä. Suhteellisesti pienituloisia ovat henkilöt, joiden asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot ovat kulutusyksikköä kohden alle 60 prosenttia koko asuntoväestön kyseisen vuoden mediaanitulosta.

Pienituloisuus väheni kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi parikymppisten nuorten keskuudessa. 20–23-vuotiaiden pienituloisuusaste kasvoi 33,3 prosentista 35,1 prosenttiin. Suhteellisesti eniten väheni yli 80-vuotiaiden pienituloisuus. Kaikkein iäkkäimpien, 88 vuotta täyttäneiden pienituloisuus väheni 3,5 prosenttiyksikköä. Vähenemisestä huolimatta ikäryhmän pienituloisuusaste on nuorten jälkeen korkein, 26,9 prosenttia.

Vaikka suhteelliset tuloerot ovat kaventuneet, kokonaan perusturvan varassa olevien lukumäärä kasvoi vuonna 2020.

Kokonaan perusturvan varassa oli 261 500 henkilöä, kun vuotta aiemmin heidän määränsä oli 235 400. Tilastokeskuksen mukaan asuntoväestöstä kokonaan perusturvan varassa oli 4,8 prosenttia ja lapsista 5,5 prosenttia vuonna 2020. Kokonaan perusturvan varassa olevat ovat henkilöitä, joiden asuntokunnan bruttotuloista yli 90 prosenttia koostuu perusturvaetuuksista. 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös