Markkinakommentit

Hannu Angervuo: ”Shokki-inflaation myöntäminen on vienyt tuskastuttavan kauan”

Kauhuskenaario inflaatiosta on kertaheitolla muuttunut karuksi todellisuudeksi Yhdysvalloissa ja euroalueella.

Sekä Yhdysvalloissa että euroalueella kuluttajahinnat ampaisivat marraskuussa viisi prosenttia eli ennätyksellisen korkealle.

Pörssikonkari Hannu Angervuo sanoo, että Yhdysvaltain keskuspankki joutui vihdoinkin tiistaina myöntämään, että inflaatiosta voi tulla pitkäaikainen eikä pelkkä lyhyt hyppäys. Yhdysvaltain inflaatio huitelee jo kuuden prosentin tasossa.

”Keskuspankin eli Fedin uutta linjausta voi pitää käänteentekevänä merkkipaaluna pitkässä vähättelyssä, joka on liittynyt inflaatioriskiin”, Angervuo toteaa.

S&P 500 ja teollisuuden Dow Jones heikkenivät tiistaina lähes kaksi prosenttia New Yorkin pörssissä. Noin puolet New Yorkin pörssin 500 suuryhtiöstä ovat kirjanneet yli kymmenen prosentin pudotuksen aiemmasta huipputasostaan. EuroStock 50 tipahti tiistaina vajaan prosentin ja saman verran Helsingin pörssi, jossa muun muassa teollisuus liukui loivaan laskuun. Sen jälkeen pörssit ovat hiukan toipuneet.

Sijoittajat odottavat, että inflaatio eli rahan arvon lasku vaatii ehkä piankin vastineeksi lyhyen koron nostoja. Angervuo muistuttaa, että samalla setelielvytys tulee tiensä päähän Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

”Sijoittajat alkavat puntaroida pääomien siirtoja kahden vaihtoehdon eli osakkeiden ja lyhyiden korkopapereiden kesken. Lyhyet korot ovat nousseet ja pitken velkapapereiden korot ovat laskeneet”, Angervuo toteaa 

Onko sitten Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankeilla ollut pallo hukassa inflaatiossa?

”On ja ei. Inflaation myöntäminen on kyllä käynyt hämmästyttävän tai paremminkin tuskastuttavan hitaasti.” Euroopan Keskuspankki pitää vieläkin yllä matalaa sordiinoa suhteessa inflaatioriskeihin.

Tuottajahinnat jääneet liikaa sivuun

Inflaation julkisessa pyörityksessä on Angervuon mukaan liikaakin jäänyt paitsioon teollisuuden tuottajahintojen taso, joka on kallistunut kaksinumeroisin prosenttiluvuin rapakon molemmin puolin. Tuottajahinnat kuvaavat valmiin tavaran tai tuotteen verotonta hintaa tehtaan porteilla.

Angervuo muistuttaa, että teollisuuden tuottajahinnat ovat marraskuussa kohonneet paljon eli yli 18 prosenttia EU-alueella ja Yhdysvalloissa lähes saman verran lokakuussa.

Etenkin energia, raaka-aineet sekä komponentit ovat kallistuneet jyrkästi ja lyhyessä ajassa. Myös palvelut ovat saaneet osakseen hintojen korotuksia.

Teollisuus siirtää sitten tuottajahintojen nousun tuotteiden myyntihintoihin, mikä tulee Angervuon mukaan nyt näkyviin inflaatioprosenteissa.

Yhteensä sivujuonteena kulkee tuottajahintojen tiimoilta operaatio, jossa esimerkiksi konepajakonserni John Deere nostaa noin kymmenen prosenttia työläistensä palkkoja Yhdysvaltain tehtaissaan.

Vuonna 2023 tulee vielä päälle viisi prosenttia ja 2025 toiset viisi prosenttia. Toistaiseksi jää auki, alkavatko muut konepajat nostaa palkkojaan.

Deere linkittyy Suomeen sitä kautta, että konserni operoi metsäkoneiden tehtaallaan Joensuussa.

Stagflaation riski kasvanut

Inflaation vauhdinotto tulee kouriintuntuvasti esiin Euroopan talousveturissa eli Saksassa, joka julkisti alkuviikosta euromaista ensimmäisenä marraskuun inflaatiolukunsa.

Saksan inflaatio eli kuluttajahintojen nousu teki 5,2 prosenttia marraskuussa verrattuna vuoden 2020 marraskuuhun.

”Inflaatioluku on korkein sitten vuoden 1992 kesäkuun. Hintojen koko nousupiikistä lankeaa neljänneksen osuus energialle, mitä voi pitää merkittävänä”, Angervuo toteaa.

Koko euroalueenkin marraskuun inflaatio pomppasi 4,9 prosenttiin. Energian osuudeksi 27 prosenttia euroalueen inflaatiosta.

Suomen inflaatio oli lokakuussa 4,2 prosenttia. Taloustieteilijä Jukka Pekkarinen nosti Talouselämän kolumnissaan esiin riski talouden stagflaation, jossa inflaatio ja kustannusten kallistuminen hyydyttää ostovoimaa.

Angervuo muistuttaa, että maailmantalouden toipuminen vei kymmenen vuotta 1970-luvun alun öljykriisistä.

”Jos positiivisia puoli hakee, niin sellaista löytyy Suomen uusista ja hulppeista vientiluvuista euroissa ja määrissä. Teollisuuden tilauskantoja voi siten luonnehtia vahvoiksi.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös