Juuri kun olimme tottuneet nollakorkoihin ja nollainflaatioon, kuluttajahintojen nousu eli inflaatio on ryöpsähtänyt käsistä.
Yhdysvalloissa se on vuositasolla tällä hetkellä jopa 6,8 prosenttia.
Kuluttajahintojen nousu oli kovinta bensiinissä, jopa 58 prosenttia. Kaksinumeroinen nousu kirjattiin myös käytetyissä autoissa ja kuorma-autoissa (näissä jopa 31 %) sekä uusissa autoissa (11 %). Tasolla 4-6 prosenttia nousivat asunnot, ruoka ja vaatteet.
Kuluttajahintojen nousuun vaikuttavat kohonnut kysyntä, raaka-ainehintojen nousu maailmalla, toimitusketjujen vaikeudet sekä palkkapaineet.
Kehitys on ollut huimaa myös Suomessa. Marraskuussa vuosi-inflaatio oli 3,7 prosenttia.
Marraskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten bensiinin, omakotitalon peruskorjausten, dieselin ja sähkön kallistuminen.” – Tilastokeskus
Euroalueen inflaatio oli puolestaan 4,9 prosenttia.
Suomen talous kasvaa tänä ja ensi vuonna noin neljän prosentin tahtia. Esimerkiksi Pellervon taloustutkimus ennustaa syyskuun raportissaan kasvuiksi 3,7 ja 4,0 prosenttia. Yhdysvalloissa kasvun arvioidaan olevan 6 ja 5 prosenttia, ja euroalueella 5 ja 5,5 vuosina 2021 ja 2022.
On kuitenkin riskinä, että hintojen nousu on odotettua nopeampaa, ja hintojen ja palkkojen nousut alkaisivat ruokkia toinen toistaan. – PTT
Silmiinpistävää on, että ennustelaitokset ennakoivat alkusyksyllä kuluttajahintojen nousevan Suomessa korkeintaan parin prosentin tahtia, mutta marraskuun vuosimuutos onkin jo 3,7 prosenttia.
Yli kahteen prosenttiin nousevalla inflaatiolla katsotaan – varsinkin jatkuessaan – olevan isoja haittavaikutuksia talouteen, ja tilanne vaatii yleensä rahapolitiikan kiristämistä.
Tilannekuva muuttuu nopeasti ja se muuttuu myös energiassa.
Sähkömarkkinakriisi on totta
Ylen A-Talkissa käytiin erittäin hyvä debatti sähkömarkkinoiden tilanteesta 23.9.2021 keskustelijoina mm. professori Peter Lund ja Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Sittemmin pelot toteutuivat ja sähkönhinta myös Suomessa karkasi todella korkealle marras-joulukuun pakkasilla. Pelko on oikea sana siksi, että sähkön nopeat hinnanmuutokset järisyttävät sosioekonomisiakin perustuksia, koska sähkö on kuluttajien ja yritysten välttämättömyyshyödyke.
Järjestelmän pitäisi huolehtia aina tämäntyyppisen hyödykkeen vakaasta, hallitusta hintakehityksestä. Nyt se ei sitä tee.
Onneksi – tässä tilanteessa – isoin osa kuluttajien sähkösopimuksista ei ole suoraan pörssihintaan sidottuja, mutta kaikissa sopimustyypeissä hinnat ovat noususuunnassa ja niitä tarkistetaan aika ajoin.
On huomattava, että kuluttaja pystyy yhä tekemään vakiintuneiden toimijoiden kanssa määräaikaisia sähkösopimuksia hintaan 7-10 senttiä kilowattitunnilta, mutta hinnat ovat nousseet lokakuun jutun tilanteesta.
Erilaisia sopimuksia on tarjolla kymmenien sähköyhtiöiden tarjoamana ja verkosta löytyy hintavertailupalveluita. Pörssi- eli spot-hintaan perustuvassa sopimuksessa hinta kehittyy edellä kuvatun hintakäyrän tyyppisesti ja voi vaihdella jopa tuntitasolla.
—
Sekä Kauppalehti että Iltalehti kommentoivat pääkirjoituksessaan tilannetta ja ottivat ratkaisumallina esille keskihintajärjestelmän, esim. Iltalehti 9.12.21:
Kuluttajien kukkaroa rasittavien ongelmien ratkaisuksi EU:ssa voitaisiin kehittää sähkön keskihintajärjestelmää. Myös päästöoikeuksien hinnannousua voitaisiin väliaikaisesti rajoittaa; tosin toisaalla vaakakupissa painavat myös monille kansalaisille tärkeät ilmastotavoitteet.
Tässä tilanteessa onkin vaikea ymmärtää joidenkin EU-maiden halua luopua ydinvoimasta, jolla voidaan tuottaa päästötöntä sähköä.
Jos mitään ei tehdä, kyseessä on jättimäinen miljardien windfall-tulonsiirto kuluttajilta ja yrityksiltä energiantuottajille, vaikka jotkut luulevat että kyse on hallitusta vihreästä siirtymästä. Hallitsematon siirtymä vie kuluttajien rahat, ja into ostaa mitään vihreää kuihtuu varmasti.
Tähän odottaisi vastuullista sijoittamista korostavien eläkeyhtiöidenkin ottavan kantaa. Viittaan juttuuni 8.10.
Jo nyt aletaan nähdä kohonneiden energianhintojen haitallisia, välillisiäkin heijastusvaikutuksia kokonaistalouteen. Esimerkiksi vuokrat on tyypillisesti sidottu kuluttajahintaindeksiin.
Ensi vuoden vuokria korotetaan ”täyttä häkää” 3,7 prosentin tahtia, joka oli vuosi-inflaatiolukema marraskuussa.
Papukaijamerkki
Vuoden 2021 papukaijamerkki menee elinkeinoministeri Mika Lintilälle.
Jos oli pari vuotta sitten lanseerattu osakesäästötili tärkeä ja tasa-arvoinen uudistus osakesäästäjälle valtiovarainministeri Petteri Orpon toimesta, niin Lintilän ministeriön ja Energiaviraston toimet sähkönsiirron rajun hinnannousun tasaamiseksi tänä vuonna ovat olleet todella tähdellisiä.
Lakimuutos leikkaa jakeluverkkoyhtiöiden suurinta sallittua tuottoa ja pienentää kertakorotusten suuruutta.” – TEM, tiedote 15.7.21
Isot hintaerot siirtoyhtiöiden välillä aiheuttavat myös alueellista eriarvoisuutta. Lisää jutussamme 1.11.
Pörssi toimii
Suomessa on nähty jälleen tänä vuonna iso joukko, jopa kolmisenkymmentä listautumista First Northiin (23) ja päälistalle (8). Hyvä niin.
Primäärimarkkina toimii, eli yritykset saavat rahoitusta sijoittajilta osakeanneissa. Samalla vanhat omistajat voivat halutessaan luopua omistuksistaan.
Pörssin merkitys sekundäärimarkkinana, vaihdantapaikkana, korostuu juuri siinä, että toimiva pörssi houkuttaa sijoittajia myös primääri- eli ensijaismarkkinoille, osakeanteihin. Jos jälkimarkkinapaikkaa ei olisi, haluaisitko sinä sijoittaa osakeyhtiöön samalla innolla kuin nyt?
Sijoittajat ovat valitelleet yleisöantien pieniä kokoja. Miksi?
Osakettahan voi ostaa pörssistä lisää, jos yhtiö on hyvä ja arvostus järkevä. Ei listautumisannin päätarkoitus ole aikaansaada siihen osallistuville pikavoittoja.
Toki on ongelma, jos annin järjestäjä ja yhtiö suosivat silmiinpistävästi instituutiosijoittajia osakeallokaatiossaan eli osakkeiden jaossa. Sen sijaan henkilöstöä saakin suosia, koska henkilökunta tekee viime kädessä sijoittajankin tilin.
Jatkossa voi olla hyvä suunnata katse listautumispäivän kurssiliikkeisiin, jopa mahdollisiin ostopaikkoihin – jos luottaa yhtiön liiketoimintaan. Perjantaina listautuneen tilitoimistoketju Administerin kurssi oli pahimmillaan 25 prosentin laskussa, mutta päätyi päivän päätteeksi vain 1,3 prosenttia pakkaselle.
Valtaosa listautumisista on onnistunut ja kurssit ovat listautumishinnan yläpuolella.
Meemiosakkeet ja Nokia
Tänä vuonna maailman pörsseistä tuli myös viihdepaikkoja meemiosakkeineen. Meemiosakkeen (meme stock) voisi suomentaa ”ilmiöosakkeeksi”.
On sääli, että suomalaisetkin ovat lähteneet sankoin joukoin sijoittajiksi esimerkiksi AMC:hen ja GameStopiin. Ensin mainitun markkina-arvo on 15 miljardia taalaa ja liikevaihto 12 kuukaudelta on 1,5 miljardia. Jälkimmäisen luvut ovat 11,9 miljardia ja 5,9 miljardia. Molemmat ovat tappiollisia.
AMC on elokuvateatteriketju, GameStop pelikonsolimyyjä. Toki jos sijoittajan ajoitukset ovat kohdillaan, niin kaikessa voi onnistua. Yllättävän korkeita arvostuksia yhtiöillä on yhä, mutta huipuista molempien kurssit ovat laskeneet noin 50 prosenttia.
FOMO on termi, johon törmäsin vuoden aikana – vaikka en olisi halunnut. Se tulee sanoista ”fear of missing out”, vapaasti suomennettuna pelko ”missata” sijoituskohteen kurssinousu. Sitä sillä tarkoitetaan.
Sijoittajan olennaisempi pelko pitäisi mielestäni olla hyvän, kestävän liiketoimintakehityksen missaaminen. Niillä tehdään isoimmat hillot!
Hyvää bisnestä seuraa yleensä hyvä kurssikehitys. Pelkkää hyvää kurssikehitystä ilman hyvää bisnestä seuraa huono kurssikehitys.
Nokiaakin pidettiin alkuvuonna meemiosakkeena, mutta Nokialla toden totta on lihaa luiden ympärillä.
Vertailukelpoinen liikevoitto nousi kolmannella neljänneksellä 633 miljoonaan euroon viime vuoden 486 miljoonasta eurosta. Tuloskasvu oli odotettua vahvempaa, sillä analyytikoiden konsensusodotus oli 522 miljoonaa euroa. – SalkunRakentaja 28.10.21
Myös sijoittajat ovat alkaneet luottaa Nokiaan; kurssikehitys on viimeisten vajaan kahden kuukauden aikana jopa parempaa kuin sähköautovalmistaja Teslalla! Analysoin Nokiaa pintaa syvemmältä lokakuussa.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
🔸🔸
MAINOS
Henrin sijoituskirjat alennuskoodilla ”Salkunrakentaja2021” täältä. Osakesijoittajan maailmanvalloitus sisältää mm. eri maiden osakemarkkinoiden tunnuspiirteiden esittelyt Saksasta Ranskaan ja Italiasta Japaniin.
Kirjoissa on runsaasti osake-caseja, haastatteluja ja kiintoisia tarinoita lukuelämystä ryydittämään. 🎯 Sopii myös lahjaksi! 🎁
🔸🔸
Tulevaisuus
Järjen vuosi 2022. Sitä odotan. Jos hulabaloo jatkuu, siitä ei seuraa mitään hyvää talousjärjestelmään.
Ensi vuonna sijoittaja arvioi liiketoimintaa. USA:ssa ei enää jaeta entiseen malliin sekkejä kansalle, vaan kiristetään rahapolitiikkaa.
Olisi toivottavaa, että koronakriisi alkaisi helpottaa ja ihmiset ottaisivat sen vakavasti. Kyseessä on ollut valtava riski erityisesti monille yrittäjille. Riski, joka jatkuu, jatkuu ja jatkuu.
Samalla kun useimmille palkansaajille – pois lukien tapahtuma-, ravintola- ja matkailualat – palkka tulee joka kuukausi kuin ”Manulle illalllinen”, isolle osalle pienyrittäjistä palkka ei ole tullut yhtenäkään kuukautena koronan alkamisen jälkeen normaalisti tai helpolla.
Vuosi 2021 on ollut jo toinen palkansaajan supervuosi peräjälkeen. Palkkatulo on turvatumpaa kuin yrittäjän tulo ja toisaalta kulutusmahdollisuudet ovat olleet rajalliset, eli rahaa on jäänyt yli. Pörssiin sijoitettaessa se on tuottanut vuoden alusta osinkoineen muhkeat 22,2 prosenttia. (OMX Hki Cap GI)
Korona jakaa yhä ihmisiä rajusti hyötyjiin ja menettäjiin.
—
Laatuyhtiöitä kannattaa omistaa pitkäjänteisesti myös vuonna 2022. Varsinaisia kuplan merkkejä ei Suomessa ole, mutta arvostus on kohollaan. Keskimääräisen pörssiyhtiön P/E-taso ennustetuilla tämän vuoden tuloksilla on luokkaa 20, kun vastaava historiallinen taso on noin 15-17.
Osinkopapereissa tuotto on lähellä ja osinko on entistä arvokkaampaa, jos korkotaso nousee – verrattuna kasvuyhtiöiden kaukana oleviin tulosodotuksiin.
—
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
🔸🔸
Henri Elon sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!
Tilaa Henrin sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus, tai molemmat pakettina täältä.
Syötä ALE-koodiksi ”Salkunrakentaja2021” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e, tai pakettihinta 45 e – ei muita kuluja.
Tutustu pk-yrityksen arvonmääritykseen täällä.
