Makrotalous

Veronmaksajat: Suomi on selvästi Ruotsiakin ahnaampi palkkojen verottaja

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton tuore selvitys.

Veronmaksajien Kansainvälinen palkkaverovertailu 2021 paljastaa, että naapurimaa Ruotsiin verrattuna keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Eli samasta 46 000 euron vuositulosta jää Suomessa käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa.

Palkkaverovertailu vertailee työn verotusta 18 OECD-maassa neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola

Tänä vuonna palkansaajan veroprosentti jää Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla Suomea matalammaksi, kun naapurimaassa verotusta kevennettiin pieni- ja keskituloisia painottaen. Jo viime vuonna Ruotsi leikkasi ylimpiä marginaaliveroprosentteja peräti viidellä prosenttiyksiköllä.

Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista, eli veroprosentti nousee jyrkästi nimellispalkkojen noustessa.

Veronmaksajien mukaan suomalaista keskipalkkaa eli 46 000 euroa vuodessa saavan veroprosentti on 3,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 149 500 euron tulotasolla tämä ero on kasvanut jo 7,6 prosenttiyksikköön.

”Suomen ei kannata profiloitua jyrkän progression maaksi kansainvälisillä työmarkkinoilla, vaan työnteon ja uralla eteenpäin pyrkimisen kannusteista on pidettävä huolta yhä digitalisoituneemmassa ympäristössä”, Veronmaksajien pääekonomisti Kirkko-Jaakkola toteaa.

Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 29 900 euron vuosittaisella palkkatasolla eurooppalaisten vertailumaiden keskitasoa. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin.

Suomessa lisätulojen marginaaliverot ovat ankarat tulotasosta riippumatta. Keskipalkkaisen marginaaliveroprosentti on Suomessa Pohjoismaiden korkein ja suurituloisimman koko vertailujoukon toiseksi korkein Belgian jälkeen.

Selvitykseen kuuluvista maista laajempia tuloveronkevennyksiä toteutettiin 2010-luvun loppupuolella esimerkiksi Alankomaissa, Australiassa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Itävallassa, Virossa ja Yhdysvalloissa. Suomikin kuului työn verotusta keventäneiden maiden joukkoon vuoden 2017 työnantajamaksujen ja tuloverotuksen kevennyksillä.

Vuoden 2018 Suomea koskevassa maaraportissaan OECD kehotti verotuksessa painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kohti ympäristö- ja kulutusveroja. Veroja voitaisiin kerätä nykyistä enemmän arvonlisäveroina, kiinteistöveroina sekä erilaisina ympäristöveroina. Ne eivät haittaisi talouskasvua.

Kannustimien ja työllisyyden kohentamiseksi OECD suosittelee keventämään yhä työn verotaakkaa Suomessa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös