Sote-ammattilaisen puutteellinen koronasuoja katkaisee pian palkanmaksun ja työttömyyskorvauksen

Hallitus antoi tällä viikolla eduskunnalle esityksen tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta.

Lakimuutoksen lähtökohtana on, että riskiryhmien kanssa lähikontaktissa työskentelevillä täytyy olla rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja koronatautia vastaan.

Mikäli eduskunta hyväksyy esityksen, kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartunnan riski koronataudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille ja potilaille saisi käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei olisi osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja koronatautia vastaan.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voisi ottaa rokotetta, voisi osoittaa suojan koronatautia vastaan todistuksella hänelle enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn koronatestin negatiivisesta tuloksesta.

Tartuntatautilain väliaikainen muutos koskee sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä tai opiskelijoita, jotka työskentelevät lähikontaktissa koronataudin 1 riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden ja potilaiden kanssa.

Laki tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 31.12.2022 saakka.

Ehdotettu tartuntatautilain muutos pitää sisällään kovia toimia rokottamattomia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kohtaan.

Lakimuutoksen seurauksena nimittäin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän rokottamattoman työntekijän palkanmaksu voidaan keskeyttää. Tällaisessa tilanteessa työntekijä ei myöskään saa työttömyyskorvausta.

Vain erityisestä syystä työnantaja voi lakimuutoksen hyväksymisen jälkeen käyttää työntekijöitä, joilla suojaa ei ole. Tällaisia syitä ovat rokotussuojavaatimukset täyttävän henkilöstön puute, työntekijän yliherkkyys rokotteelle tai muu ominaisuus, joka estää rokotteen ottamisen.

Mikäli sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä ei suostu kertomaan, onko hän ottanut koronarokotteen tai sairastanut koronan puolen vuoden sisällä, työnantaja voi siirtää työntekijän toisiin tehtäviin.

Jos työnantajalla ei ole tarjota rokottamattomalle työntekijälle muuta työtä, hänen palkanmaksu keskeytyy. Tässä tilanteessa työntekijällä ei myöskään ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska työntekijä on aiheuttanut tilanteen itse.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kehottaa kaikkia puutteellisen koronarokotussuojan omaavia jäseniään huolehtimaan rokotussuojansa kuntoon pikimmiten.

JHL:n mukaan vain näin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarjoavan työnantajan palveluksessa työskentelevät välttävät tilanteen, jossa työnantajalla ei ole heille muuta työtä tarjottavana ja pahimmillaan palkanmaksu keskeytetään.