Makrotalous

Suomen valtionvelka yli kaksinkertaistunut 10 vuodessa

Lähde: Valtiokonttori.

Suomen valtionvelka ja valtion vastuut ovat olleet pitkään kasvu-uralla. Piileviä riskejä valtiolle tuo myös kuntasektori.

Valtionvelka on kasvanut paitsi nimellisarvoisesti myös suhteessa talouden kokoon, kertoo valtiovarainministeriö uudessa katsauksessaan.

Koronaviruskriisillä ollut huomattavia vaikutuksia valtion vastuiden kehitykseen ja riskiasemaan. Katsauksen mukaan vuoden 2020 kokonaistuotannon merkittävä pudotus sekä moninaiset julkisen vallan tukitoimenpiteet, joilla pyrittiin lieventämään pandemian haittavaikutuksia talouden eri sektoreilla, ovat johtaneet valtion lainanoton voimakkaaseen kasvuun.

Ennen koronakriisiä vuoden 2019 lopussa valtionvelka oli hieman yli 106 miljardia euroa ja 44,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vuoden 2020 lopussa velan määrä oli noussut jo noin 125 miljardiin euroon ja lähes 53 prosenttiin suhteessa bkt:hen.

Katsauksessa muistutetaan, että valtion suorien vastuiden kasvun taustalla ei vaikuta yksin koronaviruspandemia, vaan kyse on paljon pidemmän aikavälin kehitystrendistä.

Vielä finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2008 valtionvelkaa oli noin 54 miljardia euroa, mikä oli noin 28 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

Suomen valtion euromääräinen velka on siis yli kaksinkertaistunut reilussa vuosikymmenessä ja myös suhteellinen velka on lähes kaksinkertaistunut.

Katsauksen mukaan velan tavoin myös valtion ehdolliset vastuut ovat olleet pitkään voimakkaassa kasvussa. Viime vuosikymmenen alussa valtion takaus- ja takuuvastuut olivat noin 23 miljardia euroa eli noin 12 prosenttia suhteessa bkt:hen. Vuoden 2020 lopussa vastuut olivat jo 62 miljardia euroa, mikä oli yli 26 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

Valtion merkittävimmät vastuut ja voimakkain vastuiden kasvu koskevat Finnveran toimintaa ja asuntorahoitusta. Finnveraan liittyvät valtion vastuut olivat viime vuoden lopussa 31,6 miljardia euroa ja vastaava luku Valtion asuntorahaston kohdalla oli 16,4 miljardia euroa. Yhteensä näihin liittyvät vastuut ovat kasvaneet viimeisen kymmenen
vuoden aikana noin 27 miljardia euroa.

Lisäksi valtion kokonaisriskiasemaan vaikuttavat myös niin sanotut piilevät vastuut. Ne eivät ole valtiota oikeudellisesti velvoittavia, mutta poliittisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden takia valtion voidaan odottaa kantavan niistä viimekätisen vastuun.

Merkittävimmät piilevät vastuut liittyvät katsauksen mukaan pankkisektoriin ja kunnallishallintoon.

Pankkikriisien historia on osoittanut, että laajojen pankkikriisien yhteiskunnalliset kustannukset ovat niin
merkittäviä, että valtiot ovat joutuneet tukitoimillaan varmistamaan rahoituspalveluiden jatkuvuuden. Pankkien vakavaraisuustilanne on kuitenkin hyvä.

Paikallishallinnossa sen sijaan riskit ovat kasvaneet kuntien velkataakan kasvaessa. Katsauksen mukaan kunnilla oli velkaa viime vuoden lopussa noin 19 miljardia euroa. Kuntien lainamäärä on lähes viisinkertaistunut 20 vuodessa.

Vaikka kunnilla on laaja itsehallinto ja itsenäiset taloudelliset vastuut, ovat ne kuitenkin osa julkista taloutta ja siten laaja-alaiset kuntatalouden ongelmat saattaisivat heijastua myös valtiontalouteen.

Vastuiden voimakas ja pitkään jatkunut kasvu yhdistettynä maltillisiin pidemmän aikavälin kasvunäkymiin herättää huolta valtion riskinkantokyvystä, katsauksen tekijät varoittavat. Tulevina vuosina olisikin siksi tärkeä vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä, jotta Suomella olisi valmiudet kohdata uusi mahdollinen negatiivinen talouden sokki, katsauksessa todetaan.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös