Kasvuosakkeet

Analyysi: Kasvuyhtiöiden arvostukset pakittivat – ilma puhdistui pörssissä

Kovasti viime vuosina nousseet kasvuosakkeet, kuten Harvia, Revenio, Qt Group ja Musti Group, ovat laskeneet voimakkaan nousun jälkeen. Analysoidaan kasvuyhtiöiden ja pörssin yleistilanne nyt.

Tämä kaikki oli odotettua. Ensinnäkin onnittelut niille, jotka malttoivat pysyä kasvuyhtiöiden kyydissä pitkään. Se palkittiin. Mutta palkinnonjako loppui kesällä 2021.

Jos salkku on rakennettu kasvuyhtiöiden varaan, peli tämän vuoden osalta voi olla jo menetetty.

Katsotaan muutamien Helsingin pörssin korkealla hinnoiteltujen kasvuyhtiöiden kursseja:

  • Harvia, ed. vuoden korkein 61,3 € (8/21), alkaneen vuoden korkein 58,8 € (3.1.), nyt 48,4 € (-21 % vs. 2021 huippu ja -18 % vs. 2022 huippu)
  • Revenio Group 67,2 € (8/21), 57,4 € (3.1.), nyt 48,7 € (-28 % ja -15%)
  • Qt Group 175,1 € (10/21), 135,6 € (3.1.), nyt 103,0 € (-41 % ja -24 %)
  • Musti Group 35,7 (8/21), 31,5 € (3.1.), nyt 26,0 € (-27 % ja -17 %)

Vuoden 2021 havainnot ovat viikkohavaintoja.

Lasku on ollut rajua pitkään jatkuneen voimakkaan nousun jälkeen. Edellä mainitut yhtiöt olivat käänteisen arvonmäärityksen analyysissa jutussamme 18.8.2021.

Jos muut parametrit pidetään ennallaan ja katsotaan mitä nykyiset kurssit – eli noin viidenneksen pienempi markkina-arvostus – yhtiöiltä edellyttää, havaitaan seuraavaa:

  • Harvian vuoden 2025 tulosvaade on laskenut 80 milj. eurosta 69 miljoonaan; tulos päättyneenä vuonna on arviolta 35 milj. e (nettotulos verojen jälkeen), P/E tällä hetkellä 26
  • Revenio Group v. 2025 tulos 114 milj. e –> 93 milj. e; tulosarvio 2021: 18 milj. e, P/E 72
  • Qt Group v. 2025 tulos 250 milj. e –> 180 milj. e; tulosarvio 2021: 23 milj. e, P/E 112
  • Musti Group v. 2025 tulos 72 milj. e –> 62 milj. e; tulosarvio 2021: 23 milj. e, P/E 38

Odotukset ovat yhä korkeita tai todella korkeita, mutta niihin pääseminen on jo selvästi realistisempaa kuin viime vuoden arvostuksilla – ainakin osalla yhtiöistä. Toki edellä mainituilla yhtiöillä alla olevan markkinan kasvu ja yhtiöiden kilpailuedut puoltavat yleisestikin korkeampaa arvostustasoa kuin stabiileilla maltillisen kasvustrategian yhtiöillä.

Vastaavia korkean arvostuksen yhtiöitä on monia muitakin, esimerkkeinä tilitoimisto- / toiminnanohjausjärjestelmiä toimittavat Admicom ja Talenom, P/E-arvostukseltaan noin 35. Muita saman alan yhtiöitä ovat maltillisemmin arvostettu Aallon Group sekä hiljattain listautunut Administer.

Jos usean saman alan yhtiön arvostus on huomattavasti pörssin keskimääräistä (P/E 16-18) korkeampi, sijoittaja voi miettiä, pystyvätkö kaikki aikaansaamaan voimakasta tuloskasvua.

Samoin, jos yritys ostaa selvästi itseään edullisempia yhtiöitä, tällöinkin kannattaa miettiä, kuka tekee hyvät kaupat. Esimerkiksi Harvia osti toukokuussa 2021 kylpytynnyrivalmistaja Kiramin. Kauppahinta oli 7-11 miljoonaa euroa riippuen osaksi Kiramin tulevasta käyttökatteesta. Kiramin oikaistu liiketulos 12 kuukaudelta oli 3,1, joten kauppahinnan suhde liiketulokseen oli todella maltillinen – varsinkin peilaten Harvian omaan EV/EBIT-arvostukseen.

Kiramin myyjä saattoi olla tyytyväinen kauppaan. Samaan aikaan sijoittajat ostivat pörssistä Harvian osakkeita yhtä iloisesti moninkertaisella arvostuksella.

Toki Kirami ei ole yhtä kuin Harvia, mutta hintoja ja arvostuksia kannattaa vertailla.

Lypsylehmät kuuluvat sijoittajan salkkuun

Edellä kerrottu on syy, miksi vakaasti eri toimialojen yhtiöitä – mukaan lukien lypsylehmäyhtiöt, joiden tuotto on lähellä ja siksi riskittömämpää – kannattaa pitää salkussa isolla painolla ajasta riippumatta.

Kun arvostus on maltillinen, yhtiön ei tarvitse kasvattaa tulostaan vuosikausia kaksinumeroisesti ollakseen perusteltu sijoituskohde pitkällä aikavälillä. Osinkotuoton osuus odotetusta kokonaistuotosta on isompi kuin kasvuyhtiöillä.

Tunnelma viime viikkoina sijoittamisen sosiaalisessa mediassa on muuttunut tyystin.

Sijoittamista luonnehditaan vaikeaksi. Enää ei puhuta treidaamisesta varteenotettavana ansaintamuotona.

Miksi?

Siksi, että markkinoiden ristiaallokossa treidaaminen on erittäin vaikeaa arpapeliä, miinus- tai parhaimmillaan nollasummapeliä. Helppoa se ei ole muutenkaan.

Mitä sijoittajan kannattaa tehdä?

Jos sijoitussuunnitelma on laadittu huolella – joko paperilla tai omassa päässä – ei välttämättä yhtään mitään.

Osinkokausi lähestyy ja osinko turvaa sijoittajan lähiajan tuoton siten, että hän voi miettiä mitä pääoman tuotolla tekisi. Toisaalta osinko paineistaa yritysjohtoa kiinnittämään huomiota päivittäiseen liiketoimintaan.

Yhdysvaltalaisen teknologiapainotteisen Nasdaq Composite -indeksin kehitys 3 vuoden ajalta ja sen liukuva 200 päivän keskiarvo. Indeksin leikkaamista keskiarvonsa alle pidetään sekä trendi- että psykologisena käänteenä.

Mistä on tultu?

Pörssissä on nähty kaksi kovatuottoista vuotta 2020 ja 2021. Talouskasvun kiihdyttyä inflaatiopaineista on tullut realismia. Nähdyt inflaatioluvut ovat erittäin korkeita erityisesti USA:ssa. Lisää joulukolumnissa

Raaka-aine- ja energiahinnat ovat kallistuneet siirtäen ansainnan painopistettä alkutuottajiin. Kuluttajien perusinfran kuten ruuan ja polttoaineiden hinta nousee, mikä on pois muusta kuluttamisesta.

Monet kasvuyhtiöt edustavat tätä muuta kuluttamista.

Hätkähdin viikko sitten, kun hoksasin, että Yhdysvaltain 5-vuotisen valtionlainan tuotto ylitti S&P500 –yhtiöiden osinkotuoton. Vaikka tuotto, eli niin sanottu jiildi (yield) eräpäivään pidettäessä per vuosi, on yhä maltillinen 1,6 prosenttia, se on nousussa ja signaali siitä, että korkomarkkina alkaa houkuttaa pääomia pois osakemarkkinoilta.

Sijoitusammattilainen Harri Kojonen tviittasi havainnosta 13.1.2022.

Tällä hetkellä markkinoilla odotetaan, että ohjauskorkona tunnettu Fed Funds Rate nousisi vuoteen 2024 mennessä 2,1 prosenttiin. Tällä hetkellä tämä niin sanottu tavoiteohjauskorko on 0,25 prosenttia. Molemmat ovat verraten matalia tasoja, mutta ennakoitu vuoden 2024 taso jo normaalimpi – ennakoiden samalla parhaimpien aikojen kasvuosakehypessä olevan toistaiseksi takana päin.

SalkunRakentaja julkaisi 18.1. kiintoisan jutun sektorirotaatiosta.

Talousmedioiden mukaan mukaan USA:n sektorirotaation käynnistivät suuret hedgerahastot, jotka pienensivät viime viikolla teknologiaosakkeiden painoja ja siirsivät niistä saatuja varoja koronnoususta hyötyvien pankkien, vakuutusyhtiöiden, energian, perusteollisuuden ja teollisuusosakkeiden sijoituksiin.

Suomen kokeneimpiin kuuluva, jo eläköitynyt salkunhoitaja Hannu Angervuo muistuttaa jutussa tähdellisestä seikasta, joka ei puolla sekään nousuvireen jatkumista pörssin puolella:

Angervuon mukaan osakesijoituksiin on otettu viime vuosien aikana kaikkien aikojen määrä lainarahaa, koska rahan hinta on ollut halpa ja markkina on ollut vahvassa trendimäisessä nousussa.

Lopuksi

Nähtävästi suhdannekierto ajaa talouskasvun lähiajan painopisteen hetkellisesti raaka-aineisiin ja energiaan. Tämä hidastaa samalla yleistä lähivuosien talouskasvua koronaelvytyksen huumasta.

Samaan aikaan osakemarkkinoiden mahdollisen alakulon jatkuminen voi tarjota ostopaikkoja paitsi lypsylehmissä myös kohtuuhintaisissa kasvuyhtiöissä yrityskokoon katsomatta.

Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös